Pääsiäistropari

Pääsiäistropari (m.kreik. Χριστὸς ἀνέστη, Christos anesti) on pääsiäisen viettoon varsinkin ortodoksisessa kirkossa ja bysanttilaista riittiä noudattavissa idän katolisissa kirkoissa liittyvä lyhyt hymni. Nykyisin se esiintyy myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virtenä nro 90. Pääsiäistropari on syntynyt noin-400 luvulla[1].

Useimpien muiden troparien tavoin se on lyhyt säkeistö, jota usein käytetään kertosäkeenä psalmien säkeiden välissä, mutta toisinaan myös erillisenä. Sen tekijää ei tunneta, joskin sitä on väitetty Romanos Melodoksen kirjoittamaksi. Se lauletaan yleensä ensimmäisessä plagaalisessa kirkkosävellajissa, tavallisesti kolme kertaa peräkkäin.[2]

Käyttö ortodoksisessa kirkossa

Tropari lauletaan vuosittain ensimmäisen kerran pääsiäisen kokoöisessä jumalanpalveluksessa ristisaatossa kirkon ulkopuolella, kirkon ovien ollessa vielä suljettuina. Tämän jälkeen se lauletaan jokaisen kaanonin jälkeen, pääsiäisstikiiran lopussa, psalmien yhteydessä, ehtoollisen aikana ja liturgian lopussa.[3]tarvitaan parempi lähde

Tämän jälkeen tropari lauletaan vielä pääsiäistä seuraavan viikon aikana ehtoopalvelusten alussa ja lopussa.[3] Vielä Tuomaan sunnuntain jälkeenkin, joka on viikon verran pääsiäissunnuntain jälkeen, se juhlistaa ortodoksista jumalanpalvelusta koko pääsiäisajan, jonka katsotaan kestävän helluntaihin saakka.[3][4]

Troparin sanat

Tropari kirjoitettiin alujaan koinee-kreikaksi, mutta se lauletaan tavallisesti paikallisella liturgisella kielellä tai paikallisella kansankielellä, ellei se ole sama. Viime aikoina on tullut tavaksi laulaa se useammallakin kielellä.lähde?

Kreikaksi translitteroituna Suomeksi
Χριστὸς ἀνέστη ἐκ νεκρῶν,
θανάτῳ θάνατον πατήσας,
καὶ τοῖς ἐν τοῖς μνήμασι,
ζωὴν χαρισάμενος!
Christós anésti ek nekrón,
thanáto thánaton patísas,
ké tís en tís mnímasi,
zoín charisámenos! 		Kristus nousi kuolleista,
kuolemalla kuoleman voitti;
ja haudoissa oleville elämän antoi!

Tropari luterilaisessa virsikirjassa

Suomessa ortodoksinen pääsiäisyön jumalanpalvelus on radioitu ja televisioitu vuosittain jo useiden vuosikymmenien ajan, ja täten pääsiäistropari on tullut tunnetuksi muillekin kuin ortodokseille.[3] Vuonna 1986 Suomen evankelis-luterilainen kirkko päätti ottaa troparin virsikirjaansa pääsiäisvirsien joukkoon, jossa se on nyt virsi numero 90. Virsikirjassa sen yhteyteen merkittiin ohje: ”Virsi lauletaan yleensä kolme kertaa.”[2] Tropari on myös ruotsinkielisen virsikirjan lisävihkossa "Sång i Guds värld" numerolla 850 Kristus är uppstånden från de döda. Ruotsinkielisen tekstin lisäksi siellä on tropari kirkkoslaavin- ja kreikankielisenä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, s. 101 ja 102. Kirjapaja.
  2. ↑ a b Taustakuvaus virrestä 90 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  3. ↑ a b c d Pääsiäistropari Ortodoksi.net. Viitattu 12.5.2015.
  4. ↑ Pääsiäinen Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.5.2021.
  5. ↑ Sång i Guds värld. Tillägg till Svensk psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finalnd. Antagen av Kyrkomötet i november 2015. Fontana Media, Helsingofors. ISBN 978-951-550-810-2, 2016.

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Paschal troparion