Olavi Huhtala
Vilho Olavi Huhtala (1. tammikuuta 1903 Ulvila[1] – 2. toukokuuta 1977 Helsinki[2]) oli suomalainen kenraaliluutnantti.[3] HenkilöhistoriaOlavi Huhtalan vanhemmat olivat maanviljelijä Kalle Vilho Huhtala ja Anna Dagmar Jaakkola ja puoliso vuodesta 1936 Helvi Kyllikki Aura. Ylioppilaaksi Huhtala tuli 1921 Porin lyseosta.[1][2] Huhtala osallistui vapaaehtoisena sisällissotaan Porin Rykmentin I pataljoonassa. Hän valmistui kadettikoulusta 1924 sekä kävi sotateknilliset opinnot Teknillisessä korkeakoulussa sekä Sotakorkeakoulussa 1927-1931 (ye-upseeri 1933). Hän toimi toimistoupseerina yleisesikunnassa 1931-1936. Helsingin alueen sotateollisesta toiminnasta hän vastasi 1936-1940. Toimistopäällikkönä pääesikunnassa hän toimi 1940-1941. Hän valmistui myös diplomi-insinööriksi 1941. Jatkosodassa hän palveli aluksi KTR 10:ssä sekä KTR 1:ssä. Huhtala toimi KTR 7:n komentajana 29.9.1943-19.11.1944. Jatkosodan jälkeen hän palasi jälleen pääesikuntaan toimistopäälliköksi. Hän toimi esikunnan tykistöosaston päällikkönä 1948-1952. Vuodesta 1953 hän toimi Puolustuslaitoksen tutkimuskeskuksen johtajana, sen jälkeen 1954-1960 pääesikunnan viestipäällikkönä ja viestitarkastajana 1960-1962. Hän oli kadettikunnan puheenjohtaja 1952–1955.[4] [5] Huhtala kutsuttiin Kadettikunnan kunniajäseneksi 23.3.1963 ja Upseeriliiton kunniajäseneksi 22.11.1968[3], puolustusvoimien palveluksesta hän erosi 1963.[2] Ylennykset: Vänrikki 1924, luutnantti 1926, kapteeni 1931, majuri 1939, everstiluutnantti 1941, eversti 1944, insinöörikenraalimajuri 1953, kenraalimajuri 1954, kenraaliluutnantti 1961. Huhtala oli myös urheilujohtaja, hän muun muassa toimi pitkään Suomen Miekkailuliiton puheenjohtajana.[2] Teoksia
Muita julkaisuja
Lähteet
|
||||||||||||||||||||||||||||||
