Nollasetelit ovat nimellisarvoltaan nollan euron arvoisia euroseteleitä, joissa on oikean setelin turvatekijät. Niitä painetaan turisteille sekä numismaattisiksi keräilykappaleiksi. Ne ovat nousseet paikoittain suositummiksi kuin esimerkiksi matkamuistoksi ostettavat postikortit. Nollaseteleitä on painettu vasta vuodesta 2015 asti. Suomen ensimmäinen nollaseteli painettiin vuonna 2017.
Nollan euron seteleitä saavat painattaa pääsääntöisesti vain kulttuuri-instituutiot ja museot. Nollaseteleitä on kuitenkin painatettu myös Euroopan unionin ulkopuolelle huolimatta niiden euroon viittaavasta nimellisarvosta.
Idea nollaseteleistä syntyi vuonna 2015 Ranskassa. Tarkoituksena oli edistää matkailua. Ajatus nollaseteleiden painamisesta on sittemmin levinnyt muualle Eurooppaan.[1] Kaikkien nollaseteleiden kääntöpuolella on yhteisenä kuva-aiheena sommitelma eurooppalaisista muistomerkeistä.[2]
Euroopan keskuspankki (EKP) on myöntänyt yksityisoikeudella ranskalaisella setelipajalle painattaa nollaseteleitä oikean eurosetelin tavoin samalle paperille sekä samoilla turvatekijöillä.[3][4] Nollaseteleissä on siten turvatekijöinään hologrammeja, turvalankoja, vesileimoja ja numerosarjoja.[4] E-kirjain setelissä viittaa painopaikkaan Ranskan Oberthur-setelipainoon. Nollasetelien koko on hieman 20 euron seteliä suurempi eli 135x74 millimetriä. Väriltään nollasetelit ovat violetteja.[5]
Vain kulttuuri-instituutiot ja museot saavat painattaa nollaseteleitä. Yrityksillä ei ole samanlaista vapautta. Poikkeuksena säännöstä on kuitenkin ollut Michelin, jonka rengasukko on painettu autourheilupuiston nollaseteliin.[3]
Nollasetelit ovat alkaneet korvata postikortteja muistoina monissa matkakohteissa.[3][4] Esimerkiksi kaupungit ja museot ovat painattaneet nollaseteleitä.[4]
Suomessa
Ensimmäinen suomalainen nollaseteli painettiin vuonna 2017, kun Hyvinkään kaupunki ja Suomen rautatiemuseo painattivat nollasetelin yhteistyössä.[1] Suomeen nollasetelit toi Ulrich Hoefs.[5]
Nollaseteleiden numeroinnin ensimmäinen kirjain kertoo tilaajamaan. Suomen nollasetelit tunnistaa kirjaimesta "L".[2]
Monen nollasetelin keräilyarvo Suomen ulkopuolella on noussut jo yli sataan euroon asti.[1][24] Esimerkiksi vuoden 2016 Duisburginstadionia kuvaava nollaseteli voi maksaa lähes tuhat euroa.[24] Ensimmäinen halutuksi noussut virhepainatus on Ranskan Sarlat-la-Canédanhanhiaiheinen seteli, jossa on kolmen hanhen sijaan kuusi hanhea.[24]
Pohjoismaista Suomi oli ensimmäinen, jossa nollaseteleitä on saatavilla.[3]
Aasiassa
Myös Euroopan ulkopuolelle on tuotettu nollaseteleitä. Esimerkiksi Kiinassa on ollut liikkeellä ainakin vuodesta 2018 lähtien nollan euron nimellisarvoisia seteleitä. Kiinassa on myös nollaseteleitä muistuttava uhrirahan perinne, ja nekin ovat siellä suosittu keräilykohde.[24]
