PROFILPELAJAR.COM

Night of the Living Dead
Ohjaaja	George A. Romero
Käsikirjoittaja	George A. Romero ; John A. Russo
Tuottaja	Karl Hardman ; Russell Streiner
Säveltäjä	William Loose; Fred Steiner
Kuvaaja	George A. Romero
Leikkaaja	George A. Romero ; John A. Russo
Pääosat	Judith O'Dea; Duane Jones; Marilyn Eastman; Karl Hardman; Judith Ridley; Keith Wayne
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	The Walter Reade Organization; Continental Distributing; Image Ten; Laurel Group; Market Square Productions
Levittäjä	Walter Reade; Netflix
Ensi-ilta	1. lokakuuta 1968; 24. tammikuuta 1992
Kesto	96 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Budjetti	114 000 $
Tuotto	30 miljoonaa $
Seuraaja	Dawn of the Dead
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	AllMovie
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

Night of the Living Dead

Night of the Living Dead, televisioesityksessä myös Elävien kuolleiden yö,^[1] on yhdysvaltalainen mustavalkoinen kauhuelokuva, joka valmistui vuonna 1968. Elokuvan ohjasi George A. Romero ja käsikirjoittajina toimivat John A. Russo ja Romero. Pääosissa ovat Duane Jones ja Judith O'Dea. Elokuvan tuotantovaiheessa se tunnettiin nimillä Night of Anubis^[2] ja Night of the Flesh Eaters. Tom Savini ohjasi myöhemmin elokuvasta uudelleenfilmatisoinnin Night of the Living Deadin vuonna 1990.

Elokuvan budjetti oli vain 114 000 dollaria, mutta se tuotti kotimaassaan 12 miljoonaa ja ulkomailla 30 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2001 American Film Institute nimesi elokuvan sadan tärkeimmän kauhu- ja jännityselokuvan joukkoon.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa sisarukset Barbra ja Johnny käyvät hautausmaalla isänsä haudalla. Zombiksi (elävistä kuolleista tosin käytetään elokuvassa nimitystä "ghoul") muuttunut vanha mies hyökkää heidän kimppuunsa ihmislihaa himoten. Barbra onnistuu pakenemaan ja päätyy autiolle maatalolle, jossa piilottelee myös Ben. He laudoittavat talon ovet ja ikkunat, kun lauma zombeja alkaa piirittää sitä.

Talon kellarista löytyy myös muita ihmisiä, Tom ja Judy sekä pariskunta Harry ja Helen Cooper tyttärineen. Cooperien tytär Karen on loukkaantunut zombien hyökkäyksestä ja on sairas.

Harrylle ja Benille syntyy riitaa siitä miten tukalasta tilanteesta selviydytään. Cooper kannattaa linnoittautumista talon kellariin, kun taas Ben taistelisi zombeja vastaan ja yrittäisi jotenkin päästä ihmisten ilmoille. Ben ehdottaa muille pakenemista hänen autollaan, josta on polttoaine loppunut. He kehittelevät suunnitelman, jossa Harry saa tehtäväkseen hätistää zombeja polttopulloilla, jotta Ben, Tom ja Judy pääsevät hakemaan polttoainetta ulkoa. Ben sytyttää vahingossa polttoaineen tuleen ja auto leimahtaa liekkeihin Tomin ja Judyn ollessa vielä auton sisällä. He yrittävät paeta, mutta auto räjähtää.

Ben pakenee takaisin talolle, mutta huomaa Harryn lukinneen hänet ulos. Ben onnistuu murtautumaan takaisin sisälle ja laudoittaa Harryn kanssa oven. Zombit yrittävät päästä talon sisälle ja Benin estäessä niitä hän pudottaa kiväärinsä. Harry nappaa sen ja osoittaa Beniä sillä. Ben onnistuu saamaan kiväärin takaisin ja ampuu Harryä. Harry raahautuu kellariin ja kuolee tyttärensä vierelle.

Myöhemmin Helen löytää kellarista zombiksi muuttuneen tyttärensä, joka syö isänsä ruumista. Karen tappaa äitinsä. Barbra näkee Johnnyn zombijoukossa ja järkyttyy niin paljon, ettei pysty puolustautumaan zombien murtautuessa talon sisälle.

Ben pakenee kellariin ja onnistuu selviämään yön yli. Hän palaa yläkertaan ja kuulee zombien metsästäjien kiväärien laukauksia. Yksi metsästäjä erehtyy luulemaan häntä zombiksi ja ampuu Benin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

Duane Jones	…	Ben
Judith O'Dea	…	Barbra
Karl Hardman	…	Harry Cooper
Marilyn Eastman	…	Helen Cooper
Keith Wayne	…	Tom
Judith Ridley	…	Judy
Kyra Schon	…	Karen Cooper
Russell Streiner	…	Johnny

Ben (Duane Jones)
Barbra (Judith O'Dea)
Harry (Karl Hardman)
Helen (Marilyn Eastman)
Karen (Kyra Schon)
Tom (Keith Wayne)
Judy (Judith Ridley)
Johnny (Russell Streiner)

Tekijänoikeudet Yhdysvalloissa

Elokuvalla ei ole Yhdysvalloissa tekijänoikeudellista suojaa, vaan se on vapaasti yleisessä käytössä (public domain). Tämä johtuu alkuperäisen levittäjän, Walter Reade Organizationin, huolimattomuudesta, sillä se ei lisännyt elokuvan kopioihin tekijänoikeuksia. Yhdysvalloissa tuolloinen tekijänoikeuslaki vaati, että tuotteesta piti näkyä tekijänoikeudet selkeästi. Kun elokuvan nimi oli vielä Night of the Flesh Eaters, ne näkyivät alkuteksteissä, mutta levittäjä poisti ne, kun elokuvan nimi vaihtui. ^[3]

Koska elokuvalla ei ole tekijänoikeudellista suojaa, sitä ovat levittäneet useat yhtiöt. Internet Movie Databasen mukaan elokuvasta oli tehty 23 erilaista kopiota DVD:lle ja 19 VHS:lle vuonna 2006. ^[4] Elokuvan voi katsella myös YouTubesta. ^[5]

Arvioita

Elokuvaa esitettiin Helsingissä tammikuussa 1992 heikkolaatuisena ja tekstittämättömänä 16 millimetrin kopiona. Helsingin Sanomien Helena Ylänen ihmetteli tuolloin, miten oli pitänyt elokuvaa kymmentä vuotta aiemmin keveänä ja koomisena. Nyt Night The Living Dead oli hänestä vakava, traaginen elokuva, vaikka Romero itse kielsikin elokuvan sisältöarvot. ”Night Of The Living Dead näyttää halpikselta, mutta sen ohjaajan ammattitaidossa ja ilmaisukyvyssä ei ole mitään halpaa.”^[6]

Lähteet

↑ Elonet
↑ ‘Night of Anubis’: What to Expect from Criterion’s ‘Night of the Living Dead’ Workprint
↑ United States Senate, Committee on the Judiciary, Subcommittee on Technology and the Law, Legal Issues that Arise when Color is Added to Films Originally Produced, Sold and Distributed in Black and White (Washington, D.C.: Government Printing Office, 1988), s. 83.
↑ Merchandise for Night of the Living Dead at the Internet Movie Database [1]. Luettu 23.4 2007
↑ Night of the Living Dead on the YouTube [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Ylänen, Helena: Yö kuuluu ihmissyöjille. Helsingin Sanomat, 25.1.1992, s. 61. Näköislehti (maksullinen).

Kirjallisuutta

Kurki, Eeva: ”Kellari ja kirkkaus – kun kuolleet palaavat”, George A. Romeron elokuva Elävien kuolleiden yö ja Carl Th. Dreyerin elokuva Sana. Filmihullu 5/2015.