PROFILPELAJAR.COM

Nestorin malja (myös Nestorin kuppi) voi viitata kolmeen eri esineeseen:^[1]^[2]

Homeroksen Iliaassa kuvattuun kultaiseen maljaan, joka kuului Nestorille, Pyloksen kuninkaalle.
Mykenestä löydettyyn kultaiseen pikariin, jonka sen kaivanut Heinrich Schliemann yhdisti Iliaassa kuvattuun esineeseen.
Ischian Pithekussaista löydettyyn 700-luvulta eaa. peräisin olevaan saviseen juoma-astiaan, jossa on tunnettu kirjoitus, joka kutsuu astiaa Nestorin maljaksi tai viittaa siihen.

Nestorin malja Iliaassa

Homeros kuvaa Iliaassa (XI.632–637) hienoa kultaista maljaa, joka kuului Pyloksen kuninkaalle Nestorille, joka oli yksi kreikkalaisten merkittävimmistä sotapäälliköistä Troijan sodassa. Malja oli koristeltu kyyhkysin ja ainoastaan Nestor itse jaksoi nostaa sen täytenä:^[1]

»[M]aljan mahtavan, vanhuksen [Nestorin] kera ottaman matkaan,

nastoin kultaisin sepitellyn; siin' oli korvaa
neljä ja kultaiset, paritusten nokkivat kyyhkyt
kullakin niistä, ja myös kuvakannakkeet oli kahdet.
Täytenä tuskin sai sitä toinen liikutetuksi,

vaan kevyt vieläkin tuo oli nostaa Nestorin vanhan.^[3]»

Nestorin malja Mykenestä

Heinrich Schliemann löysi Mykenen hautakehä A:n kaivauksissa vuonna 1876 useita kuiluhautoja, joissa oli merkittäviä hautaesineitä, mukaan lukien kultaisia esineitä. Hauta IV käsitti rikkaimmat löydöt. Niihin lukeutui kultainen pikari, jonka Schliemann yhdisti Iliaassa kuvattuun Nestorin maljaan. Schliemann uskoi hautojen olevan peräisin Troijan sodan ajalta, ja saman hautakehän hautaa V hän piti Agamemnonin hautana. Muut arkeologit eivät kuitenkaan ole hyväksyneet Schliemannin päätelmiä. Hautakehän haudat ajoitetaan yleensä noin vuosille 1600–1500 eaa., kun taas Troijan sota (mikäli se oli historiallinen tapahtuma) ajoitetaan yleensä noin vuoteen 1200 eaa. Näin ”Nestorin malja” olisi ollut haudattuna Mykenessä satoja vuosia ennen kuin Nestor käytti sitä Troijassa.

Mykenestä löydetty malja eroaa Homeroksen kuvaamasta monilla tavoilla. Se on pienempi;^[1] siinä on vain kaksi kädensijaa, kun taas Homeroksen kuvaamassa maljassa niitä on neljä; siinä on yksi lintu kummassakin kädensijassa, kun taas Homeroksen maljassa on jokaisessa kädensijassa kaksi kyyhkyä; ja kyyhkyjen sijasta linnut ovat haukkoja.^[4]

Malja on nykyisin Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.

Nestorin malja Pithekussaista

Pithekussain Nestorin malja on savinen juoma-astia (kotyle tai skyfos), jonka Giorgio Buchner löysi vuonna 1954 haudasta Pithekussain antiikin aikaisen kohteen kaivauksissa Ischian saarella Italiassa. Pithekussai oli Euboian Khalkiin siirtokunta^[2] ja yksi varhaisimpia kreikkalaisia siirtokuntia lännessä. Malja on ajoitettu geometriselle kaudelle noin ajalle 750–700 eaa. ja se on valmistettu alun perin Rhodoksella.^[1]

Maljassa on kolmerivinen piirtokirjoitus, joka on raaputettu siihen myöhemmin. Maljaa käytettiin noin 10-vuotiaan pojan hautalahjana. Piirtokirjoitus on kuuluisa, koska se on varhaisin tunnettu esimerkki kreikkalaisella kirjaimistolla tehdystä kirjoituksesta yhdessä Ateenan Dipylon-piirtokirjoituksen kanssa. Kummatkin kirjoitukset ajoitetaan noin vuosille 740–720 eaa. ja yhdistetään Euboian saarella käytettyyn varhaiseen aakkostoon. Kirjoitus on ilmeisesti levinnyt Pithekussaista muualle Italiaan.^[2]

Malja on nykyisin Villa Arbuston museossa Ischian Lacco Amenon kylässä.

Piirtokirjoitus

Maljan piirtokirjoitus.

Piirtokirjoitus on kolmerivinen ja kirjoitettu varhaisella euboialaisella versiolla arkaaisen kauden läntisestä kreikkalaisesta aakkostosta. Jokainen rivi on kirjoitettu oikealta vasemmalle, mikä on harvinaista.^[5] Piirtokirjoitus on katkelmallinen, koska osa maljan sirpaleista on kadonnut. Teksti kuuluu:

»ΝΕΣΤΟΡΟΣ:...:ΕΥΠΟΤΟΝ:ΠΟΤΕΡΙΟ[Ν]
ΗΟΣΔΑΤΟΔΕΠ[ΙΕ]ΣΙ:ΠΟΤΕΡΙ..:AΥΤΙΚΑΚΕΝΟΝ
ΗΙΜΕΡ[ΟΣ ΗΑΙΡ]ΕΣΕΙ:ΚΑΛΛΙΣΤ[ΕΦΑΝ]Ο:ΑΦΡΟΔΙΤΕΣ»

Transkriptio klassisen kreikan ortografialla:

»Νέστορος [...] εὔποτ[ον] ποτήριο[ν]·
ὃς δ’ ἂν τοῦδε π[ίησι] ποτηρί[ου] αὐτίκα κῆνον
ἵμερ[ος αἱρ]ήσει καλλιστ[εφάν]ου Ἀφροδίτης.»

Suomennos:

»Nestorin [...] malja, josta on hyvä juoda. Mutta sen joka tästä maljasta juo, valtaa heti kaunisseppeleisen Afroditen kaipuu.»

Kirjoitus on varhaisin kreikkalainen runo, joka voidaan ajoittaa arkeologisesti Homeroksen ajalle. Se on pitoruno ja sellaisena erikoinen nuoren pojan hautalahjassa.^[6] Runon ensimmäinen rivi on spondeinen trimetrisäe, ja rivit kaksi ja kolme daktyylisiä heksametrisäkeitä.^[7] Pitorunona se on mahdollisesti peräisin skolion-pelistä, jossa kolme henkilöä on vuorollaan lisännyt runoon yhden rivin.^[8]

Perinteisesti runon on yleensä ajateltu alkaneen Νέστορός εἰμι εὔποτον ποτήριον (”Minä olen Nestorin malja ...”).^[8]^[9]^[10]^[11] Nykyisin runo täydennetään usein sillä ajatuksella, että sen on mahdollisesti ollut tarkoitus muodostaa humoristinen kontrasti legendaarisen Nestorin maljan ja kyseessä olevan yksinkertaisen kupin välille; ajatus olisi siis ”Nestorilla oli kyllä hyvä malja, mutta tästä maljasta juovan valtaa heti rakkaudenjumalatar Afroditen kaipuu” — toisin sanoen maljasta juova tulee seksuaalisesti kiihottuneeksi. Tällöin runo olisi voinut alkaa esimerkiksi Νέστορος μὲν εὔποτον ποτήριον (”Nestorilla saattoi olla hyvä malja, mutta ...”),^[12] Νέστορος ἔασον εὔποτον ποτήριον (”Jätä jo Nestorin malja ...”)^[13] tai Νέστορος ἔρροι εὔποτον ποτήριον (”Pois, Nestorin malja!”).^[7]

Näin täydennetty suomennos kuuluisi esimerkiksi:

»Olihan Nestorilla malja, josta oli hyvä juoda. Mutta sen joka tästä maljasta juo, valtaa heti kaunisseppeleisen Afroditen kaipuu.^[6]»

Viittaus Nestorin maljaan on usein nähty viittauksena Homeroksen Iliaaseen. Tällaisena kyseessä olisi Barry P. Powellin sanoin ”Euroopan ensimmäinen kirjallinen viittaus”.^[8] On kuitenkin mahdollista, että kuvaus Nestorin maljasta kiersi Homeroksen eepoksista riippumattomassa suullisessa perinteessä ja mytologiassa.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Nestorin malja”, Antiikin käsikirja, s. 367. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ ^a ^b ^c Kaimio, Jorma: ”Etruskit”. Teoksessa Kajava, Mika et al.: Kulttuuri antiikin maailmassa, s. 110. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-157-4
↑ Homeros: Ilias XI.632–637. Suomennos Otto Manninen.
↑ Heubeck, A.: Die Homerische Frage. Darmstadt, 1974, s. 222; Webster: Mycenae to Homer, s. 33, 112.
↑ Wareh, Tarik: Nestor's Cup .union.edu. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 4.1.2016.
↑ ^a ^b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 69. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-21594-3
↑ ^a ^b Wareh, Tarik: Nestor's Cup (2) Greek writing. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 4.1.2016.
↑ ^a ^b ^c Powell, Barry B.: Who invented the Alphabet: The Semites or the Greeks? Archaeology Odyssey, 1998, 1. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Επιγραφικό χάραγμα στο εξωτερικό τοίχωμα γεωμετρικού σκύφου Αρχαία Ελληνική Γλώσσα και Γραμματεία. Viitattu 4.1.2016.
↑ La Coppa di Nestore Ischia, Campania. Viitattu 4.1.2016.
↑ Bernat Metge, Fundació: Introducció a la Ilíada: Homer, entre la història i la llegenda, s. 266. (Escriptors grecs 368) Määritä julkaisija! ISBN 8498591228 Teoksen verkkoversio.
↑ Kontogiannis, A.: ”Η γραφή”. Teoksessa Kopidakis, M. Z. (toim.): Ιστορία της ελληνικης γλώσσας, s. 360–379. Athens: Elliniko Logotechniko kai Istoriko Archeio, 1999.
↑ Gerhard, Yves: La "coupe de Nestor": reconstitution du vers 1. Zeitschrift für Papyrologie und Epigraphik, 2011, 176. vsk, s. 7–9.