Skyfos

Attikalainen mustakuviotekniikalla koristeltu skyfos noin vuodelta 530–520 eaa.

Skyfos (m.kreik. σκύφος)[1] on antiikin aikainen keraaminen juoma-astia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4][5]

Historia ja käyttö

Nestorin malja, kotyle tai skyfos Pithekussaista, n. 750–700 eaa.

Skyfokseksi nykyisin kutsuttua vaasia käytettiin symposioneissa eli pidoissa. Vaasityypin varhaismuodot tunnetaan varhaiselta geometriselta kaudelta. Skyfos oli suosittu tyyppi arkaaiselta kaudelta 600-luvulta eaa. lähtien. Sen muoto vakiintui korinttilaisessa keramiikassa, ja sitä kehitettiin edelleen attikalaisessa (ateenalaisessa) keramiikassa. Tyyppi säilyi suosittuna klassiselle kaudelle 300-luvulle eaa. ja edelleen hellenistiselle kaudelle.[2][3][5]

Nimen skyfos antiikin aikainen käyttöalue on epäselvä. Vaikuttaa siltä, että nimitystä käytettiin joskus myös vaaseista, joita nykyään kutsuttaisiin kylikseiksi, ja vastaavasti nykyisin skyfokseksi kutsuttuja vaaseja saatettiin kutsua kylikseiksi. Joskus skyfoksia on puolestaan kutsuttu vain nimellä kotyle, joka on ollut yleisnimi erilaisille maljoille.[2][3][5]

Muoto ja tyypit

Skyfos on muodoltaan korkeaseinäinen ja syvä juoma-astia, jossa on matala varreton jalka ja jonka yläreunassa on kaksi vaakasuuntaista kädensijaa. Harvemmin toinen kädensijoista on vaakasuuntainen ja toinen pystysuuntainen.[2][3][5]

Skyfosten päätyyppejä olivat (John Beazleyn jaottelu):[5][6]

Korinttilaiset skyfokset

Korinttilaisessa skyfoksessa huuli kaareutuu hieman sisäänpäin. Vaasi kapenee pohjaa kohti. Maalauskoristelu on muun korinttilaisen keramiikan tavoin mustakuviotyyliä.[2][5]

  • Korinttilaisen skyfoksen muoto.
    Korinttilaisen skyfoksen muoto.
  • Protokorinttilainen skyfos, n. 650–600 eaa.
    Protokorinttilainen skyfos, n. 650–600 eaa.
  • Korinttilainen skyfos, 600-luku eaa.
    Korinttilainen skyfos, 600-luku eaa.
  • Korinttilainen skyfos, 600/500-luku eaa.
    Korinttilainen skyfos, 600/500-luku eaa.
  • Korinttilainen skyfos, n. 600–570 eaa.
    Korinttilainen skyfos, n. 600–570 eaa.

Ateenalaiset skyfokset

Ateenalaisissa skyfoksissa huuli on hieman kovera, ja jalka on korinttilaista raskaampi. Tyyppi jakaantuu kahteen alityyppiin, A ja B.[5][6]

Tyyppi A

Tyypin A skyfoksessa kädensijat ovat vaakasuuntaiset ja usein aivan tai lähes vaasin reunan tasolla. Vaasin reunat kaareutuvat vain vähän, ja alaosa on leveämpi kuin korinttilaisessa skyfoksessa. 300-luvulla eaa. skyfoksen alaosa alkoi muuttua kapeammaksi ja koveraksi.[2][7][6]

  • Tyypin A skyfoksen muoto ulkoa ja sisältä.
    Tyypin A skyfoksen muoto ulkoa ja sisältä.
  • Tyypin A skyfos, n. 460–450 eaa.
    Tyypin A skyfos, n. 460–450 eaa.
  • Tyypin A skyfos, n. 440 eaa.
    Tyypin A skyfos, n. 440 eaa.
  • Tyypin A skyfos, n. 530 eaa.
    Tyypin A skyfos, n. 530 eaa.
  • Tyypin A eteläitalialainen skyfos, n. 350–320 eaa.
    Tyypin A eteläitalialainen skyfos, n. 350–320 eaa.

Tyyppi B eli pöllöskyfos

Tyyppi B on Ateenassa 400-luvulla eaa. käytetty tyyppi, jossa toinen kädensija on pystysuuntainen. Reunat kaareutuvat enemmän kuin tyypissä A. Tyyppi on saanut toisen nimensä pöllöskyfos siitä, että vaasit on usein koristeltu Ateenan tunnuksella, pöllöllä. En ehdotettu, että myös skyfoksen muoto olisi viitannut lintuun: pystysuuntainen kädensija olisi vastannut päätä ja vaakasuuntainen kädensija pyrstöä. Tarkkaan ottaen pöllömaalauksia tehtiin kuitenkin myös tyypin A skyfoksiin. Maalauskoristelu edusti punakuviotyyliä. Skyfoksia vietiin Etelä-Italiaan ja Etruriaan, ja niitä jäljiteltiin paitsi näissä paikoissa myös Korintissa.[3][8][6]

  • Tyypin B skyfoksen muoto ulkoa ja sisältä.
    Tyypin B skyfoksen muoto ulkoa ja sisältä.
  • Tyypin B skyfos, n. 450–425 eaa.
    Tyypin B skyfos, n. 450–425 eaa.
  • Tyypin B pöllöskyfos, n. 450–425 eaa.
    Tyypin B pöllöskyfos, n. 450–425 eaa.
  • Tyypin B pöllöskyfos, 400-luku eaa.
    Tyypin B pöllöskyfos, 400-luku eaa.
  • Tyypin B pöllöskyfos, 400-luku eaa.
    Tyypin B pöllöskyfos, 400-luku eaa.

Muita tyyppejä

Maljaskyfos eli huuliskyfos

Maljaskyfoksessa eli huuliskyfoksessa on ylöspäin kaareutuvat vaakasuuntaiset kädensijat ja kovera, erottuva huuli. Vaasi on joskus normaalia skyfosta matalampi.[3][9] Ulkonäkö muistuttaa monin tavoin korkeaa kyliksiä.

  • Maljaskyfoksen muoto.
    Maljaskyfoksen muoto.
  • Attikalainen maljaskyfos, n. 500 eaa.
    Attikalainen maljaskyfos, n. 500 eaa.
  • Maljaskyfos, n. 380 eaa.
    Maljaskyfos, n. 380 eaa.
  • Maljaskyfos, 300-luku eaa.
    Maljaskyfos, 300-luku eaa.
  • Maljaskyfos, 300-luku eaa.
    Maljaskyfos, 300-luku eaa.

Haikaraskyfos

Haikaraskyfos (engl. Heron (class) skyphos) on saanut nimensä siitä, että eräissä esimerkeissä maalauskoristelussa esiintyy valkoisia haikaroita.[10]

  • Haikaraskyfoksen muoto.
    Haikaraskyfoksen muoto.
  • Attikalainen haikara­skyfos, n. 500 eaa.
    Attikalainen haikara­skyfos, n. 500 eaa.
  • Attikalainen haikara­skyfos, 400-luku eaa.
    Attikalainen haikara­skyfos, 400-luku eaa.

Nauhaskyfos ja Hermogeneen skyfos

Nauhaskyfoksessa koristeaihe kulkee vaasin kyljessä nauhamaisena. Eräs nauhaskyfoksen alityyppi on Hermogeneen skyfos, joka on saanut nimensä kehittäjästään Hermogeneestä.

  • Hermogeneen skyfoksen muoto.
    Hermogeneen skyfoksen muoto.
  • Hermogeneen skyfos, n. 550 eaa.
    Hermogeneen skyfos, n. 550 eaa.

Katso myös

Skyfoksen muunnelma on mastos.[3]

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: σκύφος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Skyfos”, Antiikin käsikirja, s. 529. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ a b c d e f g Skyphos, mastos and mastoid cup Classical Art Research Center, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
  4. ↑ Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
  5. ↑ a b c d e f g Skyphos Perseus Encyclopedia.
  6. ↑ a b c d Watson, Michael: The owls of Athena: some comments on owl-skyphoi and their iconography The National Gallery of Victoria. Viitattu 20.1.2020.
  7. ↑ Type A skyphos Perseus Encyclopedia.
  8. ↑ Type B skyphos Perseus Encyclopedia.
  9. ↑ Lipped skyphos Perseus Encyclopedia.
  10. ↑ Cohen, Beth: The Colors of Clay: Special Techniques in Athenian Vases, s. 95. (Avustaja Susan Lansing-Maish. J. Paul Getty Museum) Getty Publications, 2006. ISBN 0892369426 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla