Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm ja paino 140–185 g.[3] Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.[4]
Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.[4] Närhi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä.
Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.[5]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pitää närhen maailmanlaajuista kantaa vakaana. Lajia arvioidaan olevan 30–66 miljoonaa sukukypsää yksilöä. Euroopassa niistä on 15–29,3 miljoonaa lintua, ja Euroopassa yksilömäärä vaikuttaisi olevan vuosien 1980–2013 välisenä aikana olleen hieman nousussa.[1] Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000–160 000 paria. Määrä on Suomessa vähentynyt kuitenkin merkittävästi ja on siksi keväällä 2019 liitetty punaiselle listalle silmälläpidettäviin.[7] Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.
Närhi munii suurimmassa osassa Eurooppaa huhtikuun puolivälissä. Pesä on yleensä 4–6 metrin korkeudella rungon ja ison oksan haarassa.[1] Närhi voi rakentaa pesänsä myös rakennuksen seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesän rakentamiseen osallistuu kummatkin vanhemmista. Se on rakennettu kuivista risuista, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla.lähde? Naaras munii yleensä 5–7 munaa.[1]. Munat ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.
Ravinto
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Pesimäkaudella se syö pääosin erilaisia selkärangattomia, mutta se voi myös syödä muun muassa toisten lintujen munia, siemeniä ja marjoja. Syksyisin ja talvella närhet syövät jyviä, tammenterhoja ja pähkinäpensaan pähkinöitä. Syksyisin se kaivaa maahan pähkinöitä ja terhoja talven varalle. Yksi lintu voi piilottaa jopa noin 3 000 tammenterhoa kuukaudessa.[1] Talvisin se vierailee lintulaudoilla.
Lähteet
↑ abcdefgBirdLife International: Garrulus glandariusIUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
↑Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 567. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
