Mommilanjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Kanta-Häme
Kunnat	Hausjärvi, Hämeenlinna
Koordinaatit	60°52′25″N, 25°02′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Puujoen alue (35.82)
Laskujoki	Haminanjoki [1]
Järvinumero	35.823.1.007
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	82,5 m
Rantaviiva	15,5582 km [2]
Pinta-ala	3,42142 km2
Tilavuus	0,00968246 km³ [2]
Keskisyvyys	2,68 m [2]
Suurin syvyys	8,3 m [2]
Saaria	2 [2]
Mommilanjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Mommilanjärvi ^[2][1] on Kanta-Hämeessä Hausjärvellä Haminankylän ja Hietoisen lähellä sijaitseva järvi.^[2][1]

Järven pinta-ala on 342 hehtaaria ja se on 4,9 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järven eteläosa päättyy Soidanlahteen, josta alkaa kapeimmillaan 40 metriä leveä jokimainen osuus. Sen rantaviivan pituus on 15,6 kilometriä. Saaria on kaksi, jotka molemmat ovat yli aarin kokoiset ja sijaitsevat vierekkäin pohjoisosan itärannalla. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6,6 aaria ja niillä on rantaviivaa yhteensä 150 metriä. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 9 682tuhatta kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 2,7 metriä ja suurin syvyys on 8,3 metriä. Syvin kohta sijaitsee Ristiniemen ja Hanhenojanmäen puolivälissä.^[2][1]

Järven rantoja reunustavat pääasiassa peltoaukeat, joita pilkuttavat metsäkaistaleet. Eteläpäässä kohoaa Paanamäki, jonka huippu kohoaa 50 metriä vedenpintaa ylemmäksi. Pohjoispäässä on Heikkilänmäki vieläkin korkeampi. Peltojen rannat viettävät järveen ja siihen laskevat joet ja ojat tuovat järveen runsaasti ravinteita. Järven itärantaa seuraa Lammin ja Mommilan yhdistävä maantie (yhdystie 2951) ja länsirantaa seuraa pienempi kylätie. Soidanlahdessa on yleinen uimaranta, Mommilassa sijaitsee Mommilan kirkko, Koiniemessä hautausmaa ja hieman pohjoisempana Mommilan kartano.^[1][3]

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Ansionjärven alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 82,5 metriä mpy. Järven vedenpinta on säännöstelyn takia samalla korkeudella kuin alempana olevilla Haminanjoella ja Ansionjärvellä. Järveen laskee 12 jokea tai ojaa. Pohjoispäähän laskee Luhdanjoki, jonka nimi on Arrankorven jälkeen Lapinjoki. Mommilan kirkon viereen järven koillisrantaan laskee Pätilänjoki. Sillä on yläjuoksulla muitakin nimiä: Laihajoki, Kärpänjoki ja Kortajoki. Järven kaakkoisrantaan laskee Teuronjoki, joka laskee Pääjärvestä Hämeenkosken läpi. Muita laskuojia ovat Myllyoja ja Kolkanoja. Mommilanjärven oma laskujoki lähtee etelään Soidanlahdesta, jossa se laajenee sillan jälkeen Haminanjoeksi (myös Haminanvuolle ^[4]) ja joka kapenee uudestaan Niittyniemessä laskiessaan Ansionjärveen. Siitä laskee eteenpäin Puujoki, joka Kernaalanjärven jälkeen laskee Hiidenjokena Vanajaveteen.^[2][1]

Järveä on säännöstelty vuonna 1954 annetun määräyksen pohjalta ja sen vuoksi Ansionjärvi ja Mommilanjärvi ovat samalla korkeudella. Säännöstelypato sijaitsee Vuolteenkoskella, missä siltarakenteisiin on ollut kytkettynä aukkopato. Pato on vuonna 2010 annetun uuden määräyksen vuoksi muutettava neulapadoksi. Järven vedenpinnan korkeus tulee silti säilymään samana.^[5]

Mommilanjärvi on Vanajan reitin valuma-alueen suurimpia latvajärviä, johon maataloudella on suuri vaikutus. Tämä näkyy järven vedenlaadussa. Järven veden näkösyvyys on vain metrin verran, mikä on alueen järvissä heikoin arvo. Vesi on humuspitoista ja suolojen määrää ilmaisevaa sähkönjohtavuutta oli metsäisiä järviä enemmän. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut yli 36 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Se oli vuoden 2013 tutkimuksissa 41 μg/l, mikä sijoittaa järven siltä osin rehevöityneiden järvien luokkaan. Järvi oli näytteiden ottohetkellä lievästi lämpötilakerrostunut. Päällysveden happitilanne oli hyvä, mutta alusvedessä oli havaittavissa happikatoa. Alusveden happipitoisuus oli enää 1,4 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Tilanne oli sama kuin vuonna 2010. Alueen järvien yleistilanne on ollut hyvä, mutta Mommilanjärvellä se on enää tyydyttävä. Järven rehevyystasossa ei ole tapahtunut muutoksia.^[6][7]

Vesien omistus on Mommilan-, Puujaan- ja Haminankylän osakaskunnilla, joista Mommilan osakaskunnalla on pinta-alaltaan suurin osuus. Mommilanjärveä ja Ansionjärveä on kunnostettu 1990-luvulla. Järven tilaa ei kuitenkaan ole onnistuttu kääntämään parempaan suuntaan. Järvellä järjestetään vuosittain kesäinen Mommilanjärven soutelu.^[7][8]

Järveen on istutettu 2000-luvulla kuhaa joka vuosi noin 12 poikasta hehtaarille. Järven oma luontainen kalakanta koostuu pääasiassa särjestä ja lahnasta. Pääosa ahvenista on pieniä, mutta toisaalta haukikanta on hyvä. Järvessä tavataan myös taimenia ja puronieriöitä, jotka lisääntyvät yläpuolisissa joissa ja puroissa. Istutettu täplärapukanta on edelleen heikko.^[7]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Hietoisjärvi” pohjoispään silloisen kylän mukaan. Pohjoisrannalla oli ”Mommilahietois Gård” ja rannoilla sijaitsi kymmenen torppaa. Luhdanjoen suussa sijaitsi vesimylly. Nykyinen maantie Lammille kulki kartanon ja järven välissä ja jo silloin Haminanjoen ylitti silta sen nykyisellä paikalla.^[9]

Vuoden 1964 peruskartassa järven pohjoisosa kuului Lammille ja eteläosa Hausjärvelle. Järven rannoilla oli silloin yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Hietoisissa sijaitsi posti ja kauppoja ja Haminankylässä sijaitsi seurantalo, saha, koulu ja pari kauppaa. Seuraavassa vuoden 1979 kartassa itärannan taakse oli rakennettu maantie ja samalla vapaa-ajan asuntoja oli tullut muutama lisää.^{[4][10][11][12][13][14]}

• Yli-Laurila, Ulpu-Kaarina: Melomalla luonnon kokee vesirajasta (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF), Ekokaari.fi, 2007, nro 1, s. 3
• Mommilanjärven Soutelu
• Mommilanjärven vedenkorkeus, virtaama, lämpötila, ...
• Vanajaveden tila^{[vanhentunut linkki]}