Vuonna 2007 kunnassa oli 240,24 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 43,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ensimmäinen kuntaliitos nykyisen Mjölbyn alueella tehtiin jo 1890, jolloin Västra Skrukeby liitettiin Högbyhyn. Mjölbyntaajaväkinen yhdyskunta perustettiin samannimiseen maalaiskuntaan vuonna 1899. Maalaiskunta muutettiin kokonaan Mjölbyn kaupungiksi vuonna 1920, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin viisi "suurkuntaa":
Boberg (Normlösa, Vallerstad, Skeppsås, Ask, Ekebyborna, Fornåsa, Lönsås ja Älvestad)
Folkunga (Appuna, Hogstad, Hov, Kumla, Rinna ja Väderstad)
Vifolka (Herrberga, Sya, Veta, Viby, Västra Harg ja Östra Tollstad)
Mjölbyn kaupunki (Mjölby ja Högbyn maalaiskunta)
Skänningen kaupunki (Skänninge sekä Järstadin ja Bjälbon maalaiskunnat)
Historialliset Bobergin kihlakunta ja Vifolkan kihlakunta antoivat nimet kahdelle uusista kunnista. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Mjölbyn kunta yhdistämällä Mjölbyn ja Skänningen kaupungit, Vifolkan maalaiskunta sekä osia Bobergin (Normlösa, Vallerstad ja Skeppsås) ja Folkungan (Appuna, Hogstad, Kumla ja Väderstad) maalaiskunnista. Muut osat Bobergia liitettiin Motalan kuntaan ja Folkungan muut osat puolestaan Vadstenan ja Boxholmin kuntiin.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä poikittain asetettu virta, seuranaan kaksi myllynratasta, kaikki kultaa. (Ruotsiksi: I rött en balkvis ställd ström, åtföljd av två kvarnhjul, allt av guld.)
Nykyinen kuntavaakuna vahvistettiin vuonna 1922 Mjölbyn kaupungin käyttöön. Vuoden 1971 kuntaliitosten jälkeen myös uusi kunta käytti vaakunaa ja rekisteröi sen vuonna 1978. Skänningen vaakuna perustuu 1300-luvulta olevaan sinettiin. Vifolkan vaakuna oli vuodelta 1952 ja Folkungan vuodelta 1955. Nämä vaakunat menettivät asemansa kuntauudistuksen yhteydessä.
Folkungan maalaiskunta (1955–1970)
Mjölbyn kaupunki (1923–1970) Mjölbyn kunta (1971–)
Skänningen kaupunki (1942–1970) Skänningen seurakunta (1995–)
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
672
2,5
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 199
4,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
22 426
84,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 248 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 267 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 999 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 20,3 %
18–64-vuotiaat: 59,3 %
65 vuotta täyttäneet: 20,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,3
3,6
jalostus
34,2
28,8
palvelut
60,5
66,7
tuntematon
1,0
0,9
Työpaikkoja ja työllisiä
10 607
11 920
työpaikkaomavaraisuus
89,0
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,6 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 262 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mjölbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Mjölby
Skänninge
Väderstad
Västra Harg
Östra Tollstad
Viby
Veta
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Mjölby kommun – Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.
