Kunnan maapinta-ala on 1 129,40 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 048 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 87,81 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
Norra Kinda (Hägerstad, Kättilstad, Oppeby ja Tjärstad)
Södra Kinda (Horn ja Hycklinge)
Västra Kinda (Kisa, Tidersrum ja Västra Eneby)
Vuonna 1974 nämä yhdistettiin nykyiseksi Kindan kunnaksi. Nimi Kinda otettiin historiallisesta Kindan kihlakunnasta, joka muodostaa pääosan kunnasta. Kunnan keskustaajama Kisa oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1904–1952.[6]
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
114
1,2
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
399
4,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 482
86,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 79 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 112 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 322 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 82 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 20,1 %
18–64-vuotiaat: 56,2 %
65 vuotta täyttäneet: 23,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
9,6
7,4
jalostus
27,9
27,8
palvelut
59,9
62,8
tuntematon
2,6
2,0
Työpaikkoja ja työllisiä
3 482
4 525
työpaikkaomavaraisuus
77,0
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,8 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 342 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kindan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Tidersrum
Kisa
Västra Eneby
Horn
Hycklinge
Rimforsa
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Kinda kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.