MiG-27 muistuttaa suuresti MiG-23:n hävittäjä-pommittajaversioita, mutta rakennetta on yksinkertaistettu ja vahvistettu rynnäkkökäyttöön paremmin sopivaksi. Moottorin ilmanottoaukot ovat kiinteät (MiG-23:ssa säädettävät), jälkipoltin yksinkertaisempi, panssarointia lisätty ja laskutelinettä vahvennettu. GSh-23-tykki on korvattu 6-putkisella 30mm GSh-30-6 Gatling-tyyppisellä tykillä. Myös koneen järjestelmiä kehitettiin paremmin rynnäkkötehtäviin sopiviksi. Kone lensi ensilentonsa 1972, ja otettiin käyttöön 1975. Neuvostoliiton ilmavoimille koneita valmistettiin yhteensä 719 kappaletta.
MiG-27 (NATO-nimi: Flogger-D). Alun perin MiG-23BM. Ensimmäinen tuotantoversio. 360 konetta valmistettiin 1973–1977.
MiG-27K (Flogger-J2). Alun perin MiG-23BK. Kehittyneempi tuotantoversio, jossa pystyi käyttämään laser- ja tv/infrapuna-ohjattuja täsmäpommeja ja ohjuksia. 197 kappaletta valmistettu vuosina 1976–1982.
MiG-27M (Flogger-J). MiG-27K:n rinnalla kehitetty halvempi ja yksinkertaisempi versio. Infrapuna-sensori poistettu. 162 konetta valmistettiin 1977–1982.
MiG-27D (Flogger-J). Mallimerkintä vanhemmille MiG-27-koneille jotka päivitettiin MiG-27M-standardiin. Yhteensä 304 konetta modifioitiin tehtaalla.
MiG-27L (Flogger-J). Intiassa lisenssivalmistettu versio, perustuu MiG-27M:ään. Paikallinen tyyppimerkintä MiG-27MLBahadur. 165 konetta valmistettu Intian ilmavoimille 1984–1997. Intia on ryhtynyt modernisoimaan käytössään olevia MiG-27-koneita.
Käyttö
MiG-27 oli Su-17:n ohella Neuvostoliiton pääasiallinen kevyt hävittäjä-pommittaja 1970- ja 1980-luvuilla. Se osallistui Afganistanin sisällissotaan ja myös ensimmäiseen Tšetšenian sotaan. Neuvostoliiton hajottua Venäjän ilmavoimat päätti supistaa konekantaansa ja kaikki yksimoottoriset taistelukoneet poistettiin käytöstä 1990-luvun aikana, mukaan lukien MiG-23 ja MiG-27. Joitakin satoja koneita on edelleen varastoituna. Jotkin entisen Neuvostoliiton maat käyttävät MiG-27:ää edelleen. Ukraina myi neljä MiG-27M-konetta Sri Lankan hallitukselle. Kylmän sodan aikana konetta ei myyty ulkomaille Intiaa lukuun ottamatta, vaan vientiasiakkaat joutuivat tyytymään vähemmän tehokkaaseen MiG-23BN:ään.
Intialla on käytössä vielä yli 150 konetta, joka tunnetaan paikallisesti nimellä "Bahadhur". Moottoriviat ovat olleet yleisiä useita vuosikymmeniä käytetyissä koneissa ja Intian ilmavoimat on menettänyt vuosina 2001–2010 12 konetta onnettomuuksissa.[2]
.jpg)
