Aiemmin urallaan de Wit on toiminut toimitusjohtajana turkulaislähtöisessä vuonna 2008 perustetussa Suomen Hautaustoimistot Oy:ssä ja niin ikään hautausalalla toimineessa sukuyhtiössään Witsons Oy:ssä.[7][8]
Vuonna 1996 de Wit toimitti Keskusteluja libertarismista -kirjan, joka koostui 1990-luvun libertarismia käsittelevistä sähköpostilistakirjoitteluista, joihin de Wit osallistui aktiivisesti.[9][10]
De Wit oli Suomi Ensin -yhdistyksen perustajajäsen[12] ja toimi yhdistyksen yhtenä johtohahmona.[13]
Ennen Suomi Ensin -yhdistyksen perustamista de Wit toimi Rajat kiinni! -kansalaisliikkeen aktivistina. Yleisradion mukaan Marco de Wit oli maan kyltymättömin mielenosoittaja vuonna 2016, koska hän oli järjestänyt kymmeniä mielenosoituksia eri puolilla maata.[3]
Lokakuussa 2018 Marco de Wit perusti kansallismielisen verkkojulkaisun nimeltä Laiton lehti?.[15]
De Witin johtama Suomen Kansa Ensin rp. merkittiin puoluerekisteriin joulukuussa 2018.[16] Myös de Witin avopuoliso Mari Kosonen oli mukana puolueen toiminnassa.
Marco de Wit Suomen Kansa Ensin ry:n mielenosoituksessa Helsinki 2018 -tapaamisen yhteydessä.
De Wit asettui ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Huhtikuussa Helsingin poliisilaitos ilmoitti tutkivansa Suomen Kansa Ensin -puolueen vaalikampanjan yhteydessä Marco de Witiä mahdollisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueen vaalitilaisuudessa oli ollut esillä vaalimainoksia, joiden tekstit ovat poliisin mukaan olleet maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään tähtääviä, ja joiden epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön.[17][18] Muutamaa päivää myöhemmin de Witin kimppuun käytiin nyrkein Helsingin Narinkkatorilla, kun erimieliset ihmiset olivat provosoituneet de Witin vaalityöstä.[19] De Wit sai vaaleissa 316 ääntä eikä tullut valituksi.[16]
De Wit tuomittiin puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.[20]
Lokakuussa 2019 Suomen Kansa Ensin -puolue ilmoitti tiedotteessaan erottaneensa de Witin puolueesta, koska hän oli puolueen mukaan "häiriköinyt, ollut väkivaltainen, ottanut yhteen poliisien kanssa ja herättänyt pahennusta".[20]
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2021 de Witin puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen kolmestatoista kunnianloukkauksesta, kolmesta törkeästä kunnianloukkauksesta, kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja yhdestä uskonrauhan rikkomisesta. Viisi syytettä hylättiin. Lisäksi oikeus määräsi hänet maksamaan uhreille yhteensä yli 23 000 euron korvaukset. Oikeus katsoi näytetyksi toteen, että de Wit oli maalittanut virkamiehiä julkaisemissaan nettikirjoituksissa.[21] Päätöksestä valittivat sekä de Wit että syyttäjä. Turun hovioikeus hylkäsi elokuussa 2024 yhden syytteen kunnianloukkauksesta mutta piti ehdollisen vankeusrangaistuksen ennallaan. Hovioikeus kevensi de Witin korvausvelvoitetta 1 100 eurolla mutta määräsi hänet maksamaan uhreille hovioikeudessa aiheutuneita kuluja noin 6 600 euroa korkoineen. Tuomio ei ole lainvoimainen.[22]
Lähteet
↑ ”Oulu-Maidan vs. Helsinki-Maidan?”. Maidan-kanava2 sensuroimaton (käsikirjoitus). 2018-01-06. lähde tarkemmin?
↑Reinboth, Susanna: Marco de Wit sai ehdollista vankeutta. Helsingin Sanomat, 1.6.2021, s. A 19. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.6.2021.
