Mango (hedelmä)

Kokonainen ja halkaistu mango.

Mango on mangopuun (Mangifera indica) hedelmä.

Ominaisuudet

Mango on rakenteeltaan luumarja. Se on tavallisesti muodoltaan pitkänpyöreä tai munuaismainen, 5–10 senttimetriä pitkä ja 3–4,5 cm leveä.[1] Joillakin viljelyslajikkeilla voi kuitenkin olla tätä huomattavasti suuremmat, jopa 25 senttimetriä pitkät hedelmät.[2]

Mangon kuori on sileän vahapintainen ja nahkamainen. Sen väri vaihtelee vihreästä keltaiseen ja punaiseen. Kuoressa on usein monenvärisiä läiskiä. Hedelmämalto on kypsänä pehmeää tai kuituista ja väriltään keltaista tai oranssia.[2] Luumarjan sisällä on suuri soikea tai munuaismainen endokarppi eli ”kivi”. Kovan endokarpin sisällä on yksi siemen.[2]

Lajikkeet

Eri mangolajikkeita.

Luonnonvaraisesta mangosta on jalostettu satoja hedelmätuotantoon tarkoitettuja viljelylajikkeita, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi hedelmän koon, muodon, kypsymisajankohdan ja hedelmämallon rakenteen perusteella. Jalostettujen mangojen hedelmät ovat yleensä huomattavasti suurempia kuin villien.[2]

Ravintosisältö

Mango sisältää runsaasti kuitua. Siinä on myös A- ja C-vitamiinia. Sadassa grammassa mangoa on C-vitamiinia 29 milligrammaa ja 53 kilokaloria.[3][4]

Tuotanto

Maailman mangontuotanto painottuu Aasiaan, jossa tuotetaan noin 77 prosenttia mangoista. Vuonna 2012 maailman kymmenen suurinta mangontuottajaa olivat:[5]

Maa Tuotanto tonneina
 Intia 15 250 000
 Kiina   4 400 000
 Kenia   2 782 000
 Thaimaa   2 650 000
 Indonesia   2 376 000
 Pakistan   1 950 000
 Meksiko   1 761 000
 Brasilia   1 176 000
 Bangladesh      945 000
 Nigeria      860 000

Korjuu ja säilytys

Mangot kypsyvät tavallisesti 4–5 kuukauden kuluttua kukinnasta, joka tapahtuu tavallisimmin kuivan kauden aikana joulu-helmikuussa. Jalostetut mangolajikkeet saattavat tuottaa hedelmää hyvinkin vaihteleviin aikoihin tai kaksikin kertaa vuodessa. Useimmat mangot kuitenkin tuottavat runsaasti hedelmiä vain joka toinen vuosi.[2]

Mangot poimitaan usein raakoina pilaantumisen ja lintujen aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Hedelmä kypsyy vielä poimimisen jälkeenkin, mutta raakana poimitut hedelmät usein käsitellään kypsymistä edistävällä eteenillä ennen myyntiä.[2]

Mangot säilyvät viileässä lajikkeesta riippuen 2–7 viikkoa. Kylmässä säilytetyt mangot saattavat paleltua ja pilaantua. Hedelmään kohdistuvat iskut saavat sen pilaantumaan herkästi.[2]

Käyttö

Chutneyssa on usein mangoa.

Mango voidaan kypsänä syödä sellaisenaan tai valmistaa monin tavoin. Myös raakoja mangoja käytetään vihanneksena ja säilykkeiden tai chutneyn raaka-aineena.[2]

Historia

Mangoa on viljelty ja jalostettu varsinkin Intiassa tuhansia vuosia. Buddhalaisten munkkien uskotaan levittäneen kasvia varsinkin 400–300-luvuilla eaa. myös Kaakkois- ja Itä-Aasiaan. Itäiseen Afrikkaan mango on tuotu jo ennen vuotta 1000, ja 1500-luvulla se levisi portugalilaisten merenkulkijoiden mukana läntiseen Afrikkaan ja Brasiliaan. Myöhemmin 1700–1800 luvuilla mangon viljely levisi Brasiliasta edelleen muualle trooppiseen Amerikkaan.[2]

Kulttuurissa

Mangolla on huomattava kulttuurillinen merkitys osissa Aasiaa. Hedelmiä käytetään useissa kulttuurillisissa ja uskonnollisissa seremonioissa. Muinaisintialainen runoilija Kālidāsa ylisti mangoa. Nykyisin mango on Intian kansallishedelmä.[6]

Lähteet

  1. Tianlu Min & Anders Barfod: Mangifera indica Flora of China. 19.4.2008. eFloras.org. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Julia F. Morton: Mango Mangifera indica L. Fruits of warm climates. Purdue University. Viitattu 3.12.2012. (englanniksi)
  3. http://www.fit.fi/ravinto/ravintotieto/_a9878/mango/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Nutrient data for 09176, Mangos, raw National Nutrient Database for Standard Reference, Release 25. United States Department of Agriculture. Arkistoitu 15.11.2012. Viitattu 3.12.2012. (englanniksi)
  5. Which Country is the Largest Producer of Mangoes in the World Country Ranker. Viitattu 17.10.2016.
  6. Know India: National Fruit india.gov.in. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla