Läntinen Han-dynastia hallitsi Kiinassa 206 eaa.–24 jaa.[1] Tämä oli osa Han-dynastiaa.
Han-dynastian perusta ei poikennut merkittävästi Qin-dynastiasta. Ensimmäiset Han-keisarit olivat Qinin hallitsijoiden perillisiä ja jatkoivat heidän työtään. Perinteinen historiankirjoitus maalaa hyvin tumman kuvan ensimmäisestä keisarista tyranniotteineen ja pitää Han-dynastian aikaista älymystön kohtelua ylivertaisena. Kuitenkin dynastioilla oli samat käsitykset filosofiasta ja uskonnosta. Valtion ulkopuoliset olosuhteet pysyivät samanlaisina ja keisari Wun valtakaudella (141 eaa. – 87 eaa.) ensimmäisen keisarin aloittamat laajennusyritykset Mongoliaan, Koreaan, keski-Aasiaan, etelä-Kiinaan ja Vietnamiin yksinkertaisesti jatkuivat noin sadan vuoden tauon jälkeen.
Pidemmällä aikavälillä Han-dynastiassa kuitenkin tapahtui evoluutiota, joka erotti sen Qin-dynastiasta. Tähän vaikuttivat talouden laajeneminen, kiinalaisten ja aroilla asuvien kansojen suhteiden muuttuminen, keskushallinnon voimistuminen, valtion otteen heikkeneminen maanviljelijöistä ja niin edelleen. Jo Han-dynastian perustaja Liu Pang kuitenkin lievensi Qin-dynastian julmia rangaistuksia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Vanha meritie Kiinan ja Abessinian välillä. Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin, 26.10.1913, nro 43, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.07.2017.
