Varoitus:Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuva kertoo saksalaisesta, toisen maailmansodan aikoihin syntyneestä Michael Bergistä, joka 1950-luvun puolivälissä kohtaa itseään parikymmentä vuotta vanhemman salaperäisen naisen nimeltä Hanna Schmitz. Tämä alkaa opettaa lukioikäistä Michaelia rakkauden taidossa. Poika puolestaan lukee naiselle klassista kirjallisuutta, kuten Homerosta ja Tšehovia.
Sitten nainen katoaa. Berg lähtee opiskelemaan lakia, jossa hänen opettajansa on oikeusfilosofiasta kiinnostunut professori Rohl (Bruno Ganz). Vuonna 1966 tämä vie opiskelijansa seuraamaan kohuttua oikeudenkäyntiä, jossa joukkoa entisiä SS-naisvartijoita syytetään sotarikoksesta; nämä ovat keskitysleirin evakuoimista seuranneella kuolemanmarssilla teljenneet vankijoukon kylän kirkkoon, kun paikkakuntaa on alettu pommittaa. Vartijat eivät ole päästäneet vankeja ulos, vaikka kirkko on syttynyt palamaan, ja kaikki vangit kahta lukuun ottamatta kuolivat. Nämä ovat avaintodistajina oikeudenkäynnissä, jossa joukon johtajaksi tulkittu Hanna Schmitz tuomitaan elinkautiseen muiden sotarikollisten saadessa lyhyempiä tuomioita. Oikeudenkäynnissä Michael Berg oivaltaa, ettei Hanna osaa lukea tai kirjoittaa ja on siksi pyytänytkin poikaa lukemaan itselleen. Myös sodan aikana Hanna on vartijana määrännyt naisvangit lukemaan itselleen.
Michael nai opiskelutoverinsa, mutta eroaa 1970-luvun puolivälissä. Hän alkaa lähettää Hannalle vankilaan kasetteja, joille on lukenut samoja avainteoksia, jotka ovat tulleet kaksikolle tutuiksi jo 1950-luvun lemmenhetkien aikana. Äänikirjeiden perusteella Hanna opettelee viimein lukemaan vankilan yksinäisyydessä ja hankkii itselleenkin kirjoja. 1980-luvun lähetessä loppuaan Hanna aiotaan armahtaa parinkymmenen vankilavuoden jälkeen. Korkeaan juristinvirkaan kohonnut Michael on hänen ainut kontaktinsa ulkomaailmassa ja mies järjestääkin hänelle asunnon ja työpaikan. Vapautumisen alla Hanna hirttäytyy selliinsä. Rahat hän testamenttaa ainoalle uhrille, joka pelastui sodan ajan kirkkopoltosta. Michael lähtee kuljettamaan rahoja tälle Yhdysvaltoihin, mutta vain naisen tytär on elossa ja kieltäytyy perinnöstä. He päättävät antaa rahat lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, vaikka kuten nainen huomauttaa, lukutaito ei varsinaisesti ole ollut juutalaisen kansan ongelma. Lopussa Michael alkaa kertoa vaiettua elämänvaihettaan tyttärelleen.
Miramax Films hankki Bernhard Schlinkin romaanin Lukija tuotanto-oikeudet huhtikuussa 1998.[1] Elokuvan kuvaukset aloitettiin 2007, kun ohjaaja Stephen Daldry sekä mies- ja naispääosan esittäjät Ralph Fiennes ja Nicole Kidman oli kiinnitetty tuotantoon.[2] Kidman jätti kuitenkin Hanna Schmitzin roolin raskautensa takia. Hänen tilalleen rooliin valittiin Kate Winslet, joka oli ollut myös alkuperäinen valinta hahmon esittäjäksi. Winslet oli joutunut jättämään tuotannon, kun kuvausaikataulu olisi mennyt päällekkäin Revolutionary Roadin aikataulun kanssa. Lukijan kuvauksia oli kuitenkin jouduttu lykkäämään Kidmanin edellisen elokuvan Australian kuvausten viivästyttyä, joten Winslet pystyi liittymään uuden aikataulun myötä Lukijan tuotantoon.[3]
Romaanin kirjoittaja Bernhard Schlick vaati, että elokuva tehtäisiin englanniksi eikä saksaksi. Daldry ja elokuvan käsikirjoittaja David Hare kiertelivät romaanin paikkoja, katselivat dokumentteja Saksan historiasta tuolta ajalta ja lukivat kirjoja sekä artikkeleita naisista, jotka olivat olleet keskitysleireillä SS-vartijoina. Hare ei halunnut käyttää käsikirjoituksessa kertojaääntä romaanin pitkien sisäisten monologien aikana ja hän muutti myös loppua.[4]
Scott Rudin, yksi elokuvan tuottajista, jätti elokuvan johtuen erimielisyyksistä julkaisupäivästä. Hän poistatti myös nimensä elokuvan lopputeksteistä. Rudin oli eri mieltä Harvey Weinsteinin kanssa. Weinstein ei halunnut kampanjoida Lukijaa Oscar-kisassa, vaan keskittyi elokuvien Doubt – Epäilys ja Revolutionary Road promotoimiseen.[5] Elokuvan kaksi muuta alkuperäistä tuottajaa Anthony Minghella ja Sydney Pollack kuolivat ennen elokuvan ensi-iltaa.[6]
Vastaanotto
Palkinnot
Winslet sai roolistaan useita palkintoja. Hän oli ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi kuudetta kertaa ja voitti ensimmäisen palkintonsa. Winslet voitti lisäksi muun muassa Golden Globen, Baftan ja SAG-palkinnon.
