Kemian teemasivu

Tämä on luettelo kemian termeistä.

• Additioreaktio – Prosessi, jossa hiilivedyn kaksois- tai kolmoissidos purkautuu.
• Aktivoitumisenergia – Se energia määrä, joka pitää tuoda, jotta reaktio tapahtuisi.
• Aldehydi - Primäärisen alkoholin hapettumistuote. Toiminnallinenryhmä –CHO. Voivat hapettua karboksyylihapoiksi.
• Alkaani - Hiilivety-yhdiste, jossa kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia.
• Alkalimetalli – 1. ryhmän metallit jaksollisessa järjestelmässä.
• Alkeeni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kaksoissidos.
• Alkeisreaktio - Reaktion kertaluvun mukainen integroitu nopeuslaki.
• Alkoholi - Orgaanisia yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhmä -OH. Moniarvoinen alkoholi sisältää useita -OH ryhmiä.
• Alkuaine – Aine, jolla on tietty määrä protoneja.
• Alkyyni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kolmoissidos.
• Amfolyytti - Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä.
• Amiini – Emäs, jossa hiilivetyyn on liittynyt NH₂-ryhmä.
• Aminohappo - Yhdiste, joka sisältää karboksyyliryhmän -COOH sekä aminoryhmän -NH₂
• Anioni – Negatiivisesti varautunut ioni.
• Anodi – Elektrolyysin positiivinen kohtio.
• Antioksidantti - Aine, joka estää hapettumisen.
• Aromaattinen yhdiste - Yhdiste, jossa on vähintään yksi bentseenirengas
• Arrheniuksen yhtälö - Empiirinen yhtälö, joka kuvaa reaktion kinetiikan lämpötilariippuvuutta.
• Asymmetrinen hiiliatomi – Katso: Kiraliakeskus
• Atomi - Atomi on kemiallisesti aineen pienin osa. Atomi koostuu elektroneista, protoneista ja neutroneista
• Atomiorbitaali – Paikka, jossa elektroni todennäköisimmin on.
• Autoprotolyysi – Amfolyytti reagoi itsensä kanssa. Katso myös: Protolysoituminen.
• Avaruusisomeria – Molekyyleillä on sama rakenne, mutta atomiryhmät tai atomit ovat eri suuntiin tai molekyylien muodot ovat toisistaan poikkeavia.
• Avogadron vakio - Italialaisen tiedemiehen Amedeo Avogadron mukaan nimetty vakio (N_A), joka ilmaisee rakenneosien lukumäärän yhdessä moolissa. N_A = 6,022 • 10²³ kpl.

• Bentseenirengas - Aromaattisten yhdisteiden osa, jossa kuusi hiiltä ja kuusi vetyä (C₆H₆) ovat muodostaneet rengasmaisen yhdisteen, jossa hiilien väliset yksinkertaiset ja kaksoissidokset vaihtavat paikkaa. Katso myös: Delokalisoituminen.
• Brownin liike – Hiukkasten satunnainen liike.

• Cis-trans-isomeria – Molekyylien muodot ovat erilaisia johtuen atomien sijoittumisesta joko molekyylin kaksoissidokseen tai molekyylin tasoihin nähden.

• Dehydraus – Vedyn poistaminen.
• Delokalisoituminen – Elektronien sattumanvarainen liike useamman atomin läheisyydessä.
• Denaturoituminen - Valkuaisaineiden sekundääri- tai tertiäärirakenteen tuhoutuminen.
• Denitrifikaatio – Nitraattien pelkistyminen typeksi. Katso myös: Nitrifikaatio.
• Deoksiribonukleiinihappo – Lyhenne DNA, nukleiinihappo, jossa sijaitsee eliöiden geneettinen perimä.
• Dipeptidi - Molekyyli, jonka kaksi aminohappoa ovat muodostaneet.
• Dipoli - Molekyyli, jolla on osittaisia sähkövarauksia johtuen elektronegatiivisuudesta.
• Dipoli-dipolisidos - Sidos, jonka on aiheuttanut poolisten molekyylien sähkövaraukset.
• Dispersiovoimat - Molekyylien tai atomien välille aiheutuva sidos, joka johtuu dipoli-ilmiöstä.
• DNA – Katso: Deoksiribonukleiinihappo.
• Dynaaminen tasapainotila – Reaktion tasapainotila on mikroskooppisella tasolla dynaaminen ja makroskooppisella tasolla lähtöaineet ja tuotteet ovat näennäisesti tasapainossa.

• Eksoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa vapautuu energiaa. Katso myös: Endoterminen reaktio.
• Ekvivalenttipiste – Piste, jossa happo/emäs on neutraloitunut kokonaan.
• Elektrolyysi – Kemiallinen reaktio, joka on tehty sähkövirran avulla. Katso myös: anodi, katodi.
• Elektrolyytti – Nestemäinen, ioneja sisältävä, sähköä johtava aine.
• Elektronegatiivisuus - Atomin kyky vetää puoleensa sidos-elektroneja.
• Elektroni - Negatiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka kiertävät atomin ydintä energiatasoilla.
• Eliminaatioreaktio – Kemiallinen reaktio, jossa hiiliketjuun liittyneet ryhmät irtoavat ja hiiliketjuun syntyy kaksoissidos.
• Emulsio - Kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen muodostama seos.
• Emäksinen aine - Aine, joka voi vastaanottaa protonin (H⁺). Toisen teorian mukaan emäkset ovat aineita, jotka muodostavat hydroksidi-ionin vesiliuoksessa.
• Emäsvakio – Lyhenne K_b, vakio kuvaa veden ja emäksen protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: Happovakio.
• Enantiomeeri – Katso: Peilikuvaisomeria.
• Endoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa sitoutuu energiaa. Katso myös: Eksoterminen reaktio.
• Energiaminimiperiaate - Elektronit sijoittuvat niin, että systeemin kokonaisenergia on mahdollisimman pieni.
• Entalpia – Lyhenne H, entalpia ilmaistaan sisäenergian avulla: H=U+PV
• Entropia – Järjestelmän (esim. reaktion) epäjärjestystä kuvaava suure.
• Entsyymi – Katso: katalyytti.
• Epäjalo metalli – Metalli, jolla on kyky pelkistää vety vedestä tai happojen vesiliuoksista, jolloin metalli itse hapettuu. Katso myös: jalometalli
• Epäorgaaninen yhdiste - Yhdiste, jossa ei ole hiiltä, poikkeuksena hiilen ja hapen väliset yhdisteet (hiilidioksidi) sekä hiilihappo ja sen suolat. Katso myös: Orgaaninen yhdiste.
• Esteri – Karboksyylihappo ja alkoholin kondensaatioreaktion reaktiotuote. Siinä hiileen on liittynyt happi kaksoissidoksella sekä toinen happi yksinkertaisella sidoksella, -COO-.

• Faasi - Olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jossa on rajapinta kahden faasin välillä.
• Faradayn vakio – Elektronimoolin sähkömäärä.
• Fenoli - Yhdiste, jossa suoraan bentseenirenkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmä (-OH). Katso myös: Bentseenirengas.
• Fenoliftaleiini – Indikaattori, jonka emäksinen muoto on punainen ja hapan ja neutraali on väritön. Vaihtaa väriä, kun pH=8,2 – 10. Katso myös: indikaattori.
• Fluoresenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen singlettitilalta. Näkyvä säteily on lyhytkestoista.
• Fosforenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen triplettitilalta. Näkyvä säteily on pitkäkestoista.
• Freoni – Kloorattu tai fluorattu hiilivety.
• Funktionaalinen ryhmä - Orgaanisissa aineissa oleva ryhmä, joka vaikuttaa yhdisteen ominaisuuksiin. Esim. hydroksyyli- tai esteriryhmä.

• Geeli - Suurimolekyylisten hiukkasten ja niiden välissä olevan väliaineen muodostama seos.
• Gibbsin vapaaenergia - Kemiallisen reaktion tapahtumisen edellytykset vakiopaineessa ja -lämpötilassa

• Haber-Bosch menetelmä – Prosessi, jossa muodostetaan ammoniakkia synteettisesti.
• Haihtuminen - Neste muuttuu kaasuksi. Tapahtuu nesteen pinnalla.
• Halogeenit – 17. ryhmän alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
• Hapan aine - Aine, jolla on kyky luovuttaa protoni (H⁺).
• Hapetin – Aine, joka pelkistyy. Katso myös: pelkistin.
• Hapettuminen - Reaktio, jossa aine luovuttaa elektroneja. Katso myös: pelkistyminen.
• Hapetusluku – Sähkövarausta ilmaiseva luku.
• Happihappo – Happo, joka sisältää happea.
• Happoanhydridi – Happihappojen yhdistyessä ja veden poistuessa syntyvä tuote.
• Heterogeeninen seos - Seos, jossa aineet eivät ole samassa faasissa.
• Happo-emäspari – Toisiaan vastaava happo ja emäs.
• Happovakio – Lyhenne K_a, vakio kuvaa hapon ja veden protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: emäsvakio.
• Hila - Atomien, ionien tai molekyylien muodostama säännöllinen järjestelmä.
• Homogeeninen seos - Seos, jossa aineet ovat samassa faasissa.
• Hydraus – Vedyn liittämisreaktio.
• Hydraatti – Aine, jossa on kidevettä. Katso myös: kidevesi.
• Hydratoituminen - Vesimolekyylien (H₂O) liittyminen ioni-dipolisidoksiin.
• Hydroksyyliryhmä - Funktionaalinen ryhmä -OH.
• Hydrolyysi – Veden vaikutuksesta tapahtuva yhdisteen hajoaminen.

• Ideaalikaasu – Kaasu, jonka tila voidaan kuvata yhtälöllä pV=nRT.
• Indikaattori – Aine, jota voidaan hyödyntää happamuuden muuttumiseen.
• Inhibiitti – Aine, joka hidastaa reaktiota. Katso myös: katalyytti.
• Ioni - Sähköisesti varautunut hiukkanen. Erimerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksia. Ionit muodostavat ionihiloja.
• Ioni-dipoli sidos – Ionien ja poolisten molekyylien välille syntyneet sidokset. Katso myös: dipoli-dipoli sidos.
• Ionisidos – Ionien välille syntynyt vetovoima.
• Ionisoituminen – Atomi luovuttaa tai vastaanottaa vähintään yhden elektronin ja muuttuu positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi.
• Isomeria – Yhdisteet, joiden molekyylikaavat ovat samat, mutta rakenteet poikkeavia toisistaan.
• Isotooppi - Saman alkuaineen atomit, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja.

• Jaksollinen järjestelmä – Taulukko, jossa alkuaineet ovat järjestetty järjestysluvun mukaiseen järjestykseen. Pystyrivit ovat ryhmiä ja vaakarivit ovat jaksoja.
• Jalokaasut – Ryhmän 18. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
• Jalometalli – Jännitesarjassa vedyn jälkeen olevat metallit.
• Jaloussarja – Katso: jännitesarja.
• Jännitesarja – Sarja, jossa metallit ovat järjestetty hapetuskyvyn mukaiseen järjestykseen.
• järjestysluku – Lyhenne Z, ilmaisee protonien lukumäärän atomin ytimessä.

• Kahtaisioni – Molekyyli koostuu sekä anioni- että kationiosasta eli voi muodostaa sisäisen suolan.
• Kaksoissidos - Kahden elektroniparin muodostama sidos.
• Karboksyylihappo - Yhdisteet, joiden toiminnallinenryhmä on -COOH. Yhdiste voi sisältää useita karboksyyliryhmiä.
• Katalyytti - Yhdiste tai aine, joka nopeuttaa reaktioita kulumatta itse. Elimistön katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi. Katso myös: inhibiitti.
• Kationi – Positiivisesti varautunut ioni. Katso myös: anioni.
• Katodi – Elektrolyysin negatiivinen kohtio. Katso myös: anodi.
• Kemiallinen reaktio - Tapahtumaketju, jossa aineet yhdistyessään muodostavat uusia aineita.
• Ketjuisomeria – Kun molekyylissä on sama toiminnallinen ryhmä, mutta hiiliketjun rakenne on poikkeuksellinen toiseen molekyyliin. Katso myös: isomeria.
• Ketoni - Sekundäärisen alkoholin hapettumistuote, happi on liittynyt hiiliketjun keskellä (ei päässä) hiileen kaksoissidoksella.
• Kidevesi – Vesi, joka on sitoutunut kiinteän aineen kidehilaan. Katso myös: hydraatti.
• Kiehuminen - Neste muuttuu höyryksi. Tapahtuu kaikkialla nesteessä.
• Kiehumispiste - Lämpötila, jossa neste muuttuu kaasuksi.
• Kiraliakeskus – Hiiliatomi, josta lähtevät ryhmät ovat kaikki erilaisia.
• Kolloidi - Seos, jossa aineet ovat eri faaseissa. Esim. geeli tai emulsio.
• Kolmoissidos - Kolmen elektroniparin muodostama sidos.
• Kompleksiyhdiste – Yhdiste, jossa metallikationi toimii pisteenä, jota ympäröivät ligandit. Katso myös: ligandi.
• Kondensaatioreaktio – Kahden molekyylin yhdistymisreaktio.
• Konformaatioisomeria – Hiiliketjun ryhmät pääsevät kiertymään sidosten ympäri, jolloin molekyylien asento on erilainen.
• Konsentraatio - Ilmaisee liuenneen aineen moolimäärän litraa kohden, ks. aktiivisuus
• Konstituutioisomeria – Molekyyliin liittyneiden hiukkasten sitoutumisjärjestys on erilainen. Katso myös: isomeria.
• Korvautumisreaktio – Katso: substituutioreaktio.
• Koordinaatiosidos – Sidos, jossa sidoselektronipari on vain toiselta atomilta.
• Korroosio – Materiaalin muuttumista käyttökelvottomaksi ympäristön rasituksesta.
• Kova vesi – Vesi, jossa on suhteellisen paljon magnesium- ja kalsiumsuoloja.
• Kovalenttinen sidos - Atomien jakaessa yhteisen sidoselektroniparin. Voi olla joko poolinen tai pooliton.
• Kylläinen liuos - Tila, jossa liuokseen on liuennut maksimimäärä liuotettavaa ainetta.

• Le Chatelierin periaate – Ilmaisee tasapainoreaktion siirtymissuunnan häiritessä sen tasapainotilaa.
• Lejeerinki - Vähintään kahden metallin muodostama seos.
• Ligandi – Keskusmetalliin liittynyt ryhmä, joka voi olla ioni-, atomi- tai molekyyliryhmä. Katso myös: kompleksiyhdiste.
• Liittymisreaktio – Katso: additioreaktio.
• Liukeneminen - Tapahtuma, jossa liuotettava aine ja liuos sekoittuvat toisiinsa. Aineen vesiliuosta merkitään kirjainyhdisteellä aq.
• Liukoisuustulo – Suolojen, jotka ovat niukkaliukoisia, konsentraatioiden tulo, kun liuos on kylläinen.
• Liuos - Homogeeninen seos.
• Liuotin - Aine, johon liuotettava aine lisätään.
• Loppupiste – Katso: ekvivalenttipiste.
• Lähdejännite – Elektrodien välinen potentiaalinen jännite.

• Maa-alkalimetallit – Ryhmän 2. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
• Malmi – Taloudellisesti kannattava, louhittava kiviaines.
• Massaluku – Lyhenne A, kertoo ytimessä olevien neutronien ja protonien summan.
• Massavaikutuksen laki – Reaktion tasapainotilassa olevien ainesosien keskinäinen suhde.
• Metallisidos – Metalliatomit luovuttavat vähintään yhden valenssielektronin yhteiseen elektronipilveen.
• Molekulaarinen jakaumafunktio - Molekyylin rakenne tilastollisella termodynamiikalla ilmaistuna.
• Molekyyli - Kovalenttisin sidoksin liittyneiden vähintään kahden atomien muodostama systeemi.
• Molekyylikaava - Kertoo kunkin atomin lukumäärän molekyylissä.
• Monityydyttymätön rasvahappo - Katso: tyydyttymätön yhdiste.
• Monomeeri – Katso: polymeeri.
• Morse-potentiaali – Kaksiatomisen molekyylin potentiaalienergiamalli.
• Mooli - Ainemäärä, joka sisältää yhtä paljon osia kuin 0,012 kg hiili -12 -atomeita. Lyhennetään mol.
• Moolimassa - Yhden moolin suuruisen ainemäärän massa (lyhennetään M, [M]=g/mol).

• Nitrifikaatio – Typpiyhdisteiden hapettuminen nitraateiksi. Katso myös: denitrifikaatio.
• Neutraloituminen – Hapon ja emäksen reagoidessa, jolloin syntyy suolaa ja vettä.
• Neutroni - Varaukseton hiukkanen atomin ytimessä.
• NTP – Normaalitila, jolloin lämpötila on 0 °C ja paine on 101,3 kPa.

• Oksidi - Yhdiste, jossa on happea (aineen palamistuote).
• Oksoniumioni - Syntyy hapon vesiliuoksissa, kun hapon luovuttama H⁺ yhdistyy vesimolekyyliin, jolloin syntyy H₃O⁺ eli oksoniumioni.
• Ominaislämpökapasiteetti - Lyhenne c, joka kuvaa lämpömäärää, joka vaaditaan, kun yksi grammaa ainetta halutaan lämmittää yhden asteen.
• Orgaaninen yhdiste - Hiiltä sisältävä yhdiste. Katso myös: epäorgaaninen yhdiste.
• Osmoosi - Ilmiö, jossa nestettä virtaa laimeammasta väkevämpää kohti.

• Paikkaisomeria – Molekyylien toiminnalliset ryhmät tai sivuryhmät ovat eri paikassa hiiliketjussa.
• Palaminen - Kemiallisen yhdisteen ja hapen välinen reaktio. ks. Kylmäliekkipalaminen, Kuumaliekkipalaminen
• Paulin kieltosääntö – Saman atomin elektronit eivät ole koskaan samassa energiatilassa.
• Peilikuvaisomeria – Kun molekyylissä on asymmetrinen hiili.
• Pelkistin – Aine, joka hapettuu. Katso myös: hapetin.

• Pelkistyminen - Tapahtuma, jossa yhdiste tai aine vastaanottaa elektroneja. Katso myös: hapettuminen.
• pH-arvo – Luku, joka ilmaisee liuoksen happamuuden. Määritetään –lg[H₃O⁺]. Katso myös: pOH-arvo.
• pOH-arvo – Luku, joka ilmaisee liuoksen emäksisyyden. Määritetään –lg[OH^-]. Katso myös: pH-arvo.
• Polymeeri - Makromolekyylien reagoidessa syntynyt yhdiste. Koostuu monomeereista.
• Polymeroituminen - Reaktio, jossa monet molekyylit liittyvät toisiinsa.
• Polypeptidi - Useamman kuin kahden aminohapon muodostama yhdiste. Katso myös: dipeptidi.
• Poolisuus - Sähkövarauksen jakautuminen molekyylissä. Kemiallinen sidos voi olla poolinen tai pooliton.
• Primäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hydroksyyli-ryhmä on hiiliketjun päässä. Katso myös: aldehydi, alkoholi
• Proteiini - Katso: valkuaisaine.
• Protolysoituminen - Reaktio, jossa happo luovuttaa vetyionin emäkselle.
• Protoni - atomin ytimen rakenneosa, joka on positiivisesti varautunut. Protonien lukumäärä määrää alkuaineen järjestysluvun. Katso myös: elektroni, neutroni.
• Puskuriliuos – Heikon protolyytin ja sitä vastaavan suolan liuos.
• Puolimetalli - Alkuaineet, joilla on sekä epämetallien että metallien ominaisuuksia. Esim. germanium ja boori.
• Pääkvanttiluku – Kertoo elektronin energiatason. Katso myös: sivukvanttiluku, spinkvanttiluku.

• Radikaali – Hiukkanen, jolla on pariton elektronirakenne.
• Rakenneisomeria – Katso: konstituutioisomeria.
• Rakennekaava - Ilmoitaa atomien sijainnin yhdisteessä tai molekyylissä.
• Raskasmetalli – Nimitys haitallisille (ympäristölle tai terveydelle) metalleille.
• Rasvahappo - Karboksyylihappo, jossa on parillinen määrä hiiliatomeja.
• Rasvaliukoinen - Aine, joka on pooliton tai heikosti poolinen, joka liukenee poolittomiin liuottimiin kuten bensiiniin tai rasvoihin. Katso myös: vesiliukoinen.
• Reaktionopeus – Suure, joka kuvaa konsentraation muutosta aikayksikössä.
• Rikastus – Prosessi, jossa arvokkaasta mineraalista erotetaan arvoton aines.
• RRKM – Reaktiokinetiikan mikrokanoninen siirtymätilateoria.

• Saostuminen - Tapahtuma, jossa nesteeseen muodostuu kiinteää ainetta.
• Sekundäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hydroksyyli-ryhmä on keskellä hiiliketjua. Katso myös: ketoni, alkoholi
• Selluloosa – Hiilihydraatti, josta koostuvat kasvien soluseinät.
• Sidos - Hiukkaisia toisiinsa liittävä vuorovaikutus.
• Sidoselektronipari - Elektronipari, jonka kaksi atomia jakavat muodostaen kovalenttisia sidoksia.
• Sidosenergia – Hiukkasten välisten sidosten irrottamiseen vaadittava energiamäärä.
• Siirtymätilateoria – Reaktiokinetiikan teoria reaktion siirtymätila huomioiden.
• Sivukvanttiluku – Kertoo avaruusalueen muotoa, missä elektroni todennäköisesti sijaitsee. Katso myös: pääkvanttiluku.
• Spinkvanttiluku – Kertoo ytimen tai elektronin liikkeen akselinsa ympäri. Katso myös: pääkvanttiluku, sivukvanttiluku.
• Steerinen este – Molekyylissä oleva suurikokoinen este, joka estää kemiallisen reaktion tapahtumista.
• Stereoisomeria – Katso: avaruusisomeria.
• Substituutioreaktio – Prosessi, jossa osa yhdisteestä korvataan toisella atomilla tai atomiryhmällä.
• Suhdekaava – Kertoo yhdisteen alkuaineiden suhteet.
• Sulaminen - Prosessi, jossa kiinteä muuttuu nestemäiseksi
• Sulamispiste - Lämpötila, missä kiinteä muuttuu nestemäiseksi.
• Suola - Ioniyhdiste. Syntyy mm. hapon ja emäksen reaktiossa.
• Suolasilta – Huokoinen aine tai ioneista koostuva liuos, joka erottaa kemiallisen parin suolaliuoksesta toisistaan ja edesauttaa sähkötasapainon syntyä. Katso myös: sähkökemiallinen pari
• Syklinen yhdiste - Rengasmainen yhdiste, joka ei ole aromaattinen. Katso myös: bentseenirengas
• Synteesi - Yhdisteen valmistus.
• Sähkökemiallinen pari – Systeemi, joka tuottaa sähköä kemiallisten reaktioiden energioiden avulla.

• Taitekerroin – Aineen valontaittokyky.
• Tasapainovakio – Reaktion tasapainotilaa ilmaiseva termodynaaminen suure.
• Termodynamiikan toinen pääsääntö – Entropian merkitys vapaaehtoiselle reaktiolle ja sen tasapainotilalle.
• Termodynamiikan kolmas pääsääntö – Entropia lämpötilassa 0 K.
• Termodynaaminen tasapaino – Edelletykset reaktion etenemiseksi tasapainotilaansa.
• Tertiäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hiilestä, johon hydroksyyli-ryhmä on kiinnittynyt, lähtee kolme hiiliketjua. Katso myös: alkoholi
• Tiheys - Kuvaa aineen massaa tilavuusyksikköä kohden. Lyhennetään ρ (rhoo).
• Tislaus - Menetelmä, jossa hyödynnetään aineiden höyrynpaineita erottamiseen.
• Titraus – Menetelmä pitoisuuksien määrittämiseen.
• Toiminnallinen ryhmä - Katso funktionaalinen ryhmä.
• Tyydyttymätön yhdiste - Yhdiste, jossa hiilien välillä on vähintään (>1, monityydyttymätön) yksi kaksois- tai kolmoissidos.
• Tyydyttynyt yhdiste - Yhdiste, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia.
• Törmäysteoria - Reaktiokinetiikan teoria pallomaisten molekyylien väliselle reaktiolle.

• Uuttaminen - Aineiden liukoisuuksiin perustuva erotusmenetelmä.

• Vaahto - Kolloidi, jonka muodostavat neste ja kaasu.
• Vahva emäs - Emäs, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, emäsvakion arvo on yli 1.
• Vahva happo - Happo, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, happovakion arvo on yli 1.
• Valenssielektroni – Elektronit, jotka ovat atomin uloimmilla energiatasoilla.
• Valkuaisaine - Aminohappojen muodostama polypeptidi.
• Veden ionitulo – Veden autoprotolyysin tasapainovakio.
• Vesiliukoinen - Yhdiste (ioniyhdiste tai poolinen molekyyliyhdiste), joka liukenee veteen. Muodostavat veden kanssa ioni-dipoli tai dipoli-dipoli-sidoksia. Katso myös: rasvaliukoinen.
• Vetysidos - Sidos, joka syntyy vedyn ja erittäin elektronegatiivisten aineiden (happi, fluori, typpi) välille.
• Viivakaava - Molekyylin rakenne on esitetty viivoin.
• Virittyminen – Molekyylin absorboiman fotonin aiheuttama elektronin siirtyminen ylemmälle energiatasolle.

• Ydin - Protonien ja neutronien muodostama systeemi, johon keskittynyt lähes koko atomin massa.