Tämä artikkeli käsittelee lääkäri Lorenzo Runebergia. Professori, metsätieteilijä ja runoilija Lorenzo Runeberg oli hänen pojanpoikansa.
Lorenzo Runeberg (6. joulukuuta 1836 Helsinki – 9. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli lääkäri, valtiopäivämies ja Johan Ludvig ja Fredrika Runebergin poika.
Henkilöhistoria
Runebergin puoliso vuodesta 1875 oli Gabriella Lévon (1857–1924). Runeberg pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1854. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja hänestä tuli filosofian kandidaatti ja maisteri 1860, lääketieteen kandidaatti 1864 sekä lääketieteen lisensiaatti ja lääketieteen ja kirurgian tohtori 1867. Runeberg toimi muun muassa piirilääkärinä Vaasassa 1892–1897 ja Helsingissä 1897–1902 sekä lääkärinä Pariisissa ja Wienissä. Runeberg oli porvarissäädyssä Vaasan edustaja valtiopäivillä 1897.[1] Hän oli myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja toimi Vaasassa puuvillatehtaan (1885–1897) ja höyrymylly-yhtiön (1877–1897) toimitusjohtajana.[2][3]
Lorenzo Runeberg hoiti kansallisrunoilijaisäänsä tämän kärsimän aivoverenvuodon jälkeen.[4]
Julkaisuja
- Om behandlingen af inre barnsjukdomar, 1866 (väitöskirja)
Lähteet
Aiheesta muualla
- Den unge Lorenzo Runeberg, 1944. Estrid Furuhjelm, teoksessa: Männniskor och minnen. Personliga hågkomster och släkthistoriska skildringar, ss. 21-49.
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|