Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä (Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20–21).
Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš. Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta. Norjalaisessa 1980-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
Venäjään 1800-luvulta kuulunut Liinahamari liitettiin muun Petsamon mukana Suomeen Tarton rauhassa 1920. Liinahamari oli Suomen ainoa valtamerisatama. Maantieyhteys etelään, JäämerentieRovaniemeltä Liinahamariin valmistui vuonna 1931.
1930-luvun alussa satama käsitti vielä vain yhden laiturin ja tavaramakasiinin. Hampuri–Petsamo-linjan rahtialus saapui kerran kuussa. Vuonna 1934 rakennettiin kalanjalostuslaitos ja tehtaalle laituri, sekä konttori- ja makasiinirakennukset. Liinahamarissa oli muun muassa tulli, Petsamon Silli- ja kalajauhotehdas sekä Liinahamarin hotelli.
Kun maantie valmistui Petsamovuonon rantaan, tuli Liinahamarista myös tärkeä matkailukohde. Suomen Matkailijayhdistys ylläpiti Liinahamarissa valtion rakennuttamaa, vuonna 1931 valmistunutta matkailumajaa. Matkailumaja laajennettiin vuonna 1939 funkistyyliseksi hotelliksi, mutta talvisodan sytyttyä Suomen armeija poltti sen, ja talvisodan päätyttyä hotelli rakennettiin uudelleen.[1]
Talvisodassa 1939–1940 Neuvostoliitto valloitti Liinahamarin, mutta Moskovan rauhassa 1940 alue jäi Suomelle.
Välirauhan aikanaLiinahamarin reitti oli sekä Suomen että Ruotsin ainoa vapaa huoltoreittiSaksan ja Neuvostoliiton valtapiirin ulkopuolelle, sillä Saksa oli vallannut Norjan ja kontrolloi myös Skagerrakin salmea. Satamaa laajennettiin ja sen kautta järjestettiin suurimittainen huoltokuljetusoperaatio. Satamaan rakennettiin muun muassa kuusi laituria, kymmenen öljysäiliötä, 25 tonnin nosturi ja 10 000 m2 varastoja. Sataman vuorokautinen purkausteho oli tämän jälkeen 2 000 tonnia. Vuoden aikana sataman kautta kulki yli kaksisataa laivaa. Tavaraa tuotiin 340 000 tonnia ja vietiin 180 000 tonnia. Tuonnista 85 prosenttia oli elintarvikkeita, jotka siirrettiin Jäämerentietä pitkin maakuljetuksena muualle Suomeen.
Jatkosodan aikana saksalaiset miehittivät taajamaa. Siviilihallinto oli suomalaisilla. 30. heinäkuuta 1941 Britannian torpedopommittajat hyökkäsivät Liinahamarin satamaan. Lentotukialus HMS Furiousilta nousseet torpedopommittajat upottivat satamaan yhden rahtilaivan ja tuhosivat rakennuksia. Sodan Britannia julisti Suomelle kuitenkin vasta puoli vuotta myöhemmin. Kuninkaalliset ilmavoimat myös miinoittivat Petsamoon johtavia vesireittejä.
Lapin sodan puhjettua 1944 suomalainen siviiliväestö evakuoitiin etelään. Saksalaiset vetäytyivät Liinahamarista neuvostojoukkojen aloitettua suurhyökkäyksen kahdeksan divisioonan voimin 7. lokakuuta 1944. Jatkosodan rauhanehtojen mukaan Liinahamari ja koko Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle.
Neuvostoliiton ja Venäjän aika
Toisen maailmansodan jälkeen Liinahamari toimi Neuvostoliiton Pohjoisen laivaston 42. sukellusveneprikaatin (per. 1960) tukikohtana. Nykyisin Liinahamarissa on 52. erillisen divisioonan vartioalusten tukikohta.
