Lähetysseuran julkaisema kirja Hengellisiä lauluja ja virsiä, jonka ensimmäinen laitos ilmestyi 1900–1905, on keskeisiä hengellisiä laulukirjoja, joita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnassa on käytetty. Kirjasta ilmestyi uusittu laitos 1952, mutta 1960- ja 1970-luvulla sen asema keskeisenä vapaamuotoisen seurakuntatoiminnan laulukokoelmana katosi. Samoin sen käyttö koulujen laulunopetuksessa ja kirkkokuorojen ohjelmistoissa väheni.[1]
Kirjan valmistelemiseen vaikutti 1970-luvulla alkanut Virsikirjan uudistamistyö ja hengellisen laulurunouden kehitys.[2] Lähetysseuran johtokunta päätti 1985, että vanhaa Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaa ei uudisteta. Syyksi tähän mainittiin, että monien vanhojen ja pidettyjen laulujen kieli- ja tyyliasua jouduttaisiin muokkaaman liikaa, ja johtokunta päätti valmistella uuden laulukirjan entisen rinnalle. Sitä varten johtokunta asetti työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra Esa Siljamäki. Kokoelma valmistui 1991 ja sai nimekseen Laula, kaikki maa. Se otettiin käyttöön Lähetysseuran vuosijuhlilla Lieksassa 1991. Kirjan toivottiin yleistyvän myös nuoriso- ja rippikoulutyön laulukirjaksi.[1]
Kokoelman valmistelussa työryhmä on pyrkinyt seuraamaan Virsikirjan uudistamisessa omaksuttuja periaatteita. Kokoelmassa on 202 laulua joista noin kolmannes on Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmasta, osa uudistettuina, osa alkuperäisessä, vanhahtavassa runomuodossa. Kirjaa valmistelleen työryhmän jäsenet ovat itse kirjoittaneet lauluja, etenkin sellaisiin teemoihin liittyen, joihin sopivia lauluja on vähän tai ei ollenkaan.[2] Mukaan ei valittu sellaisia lauluja, jotka ovat julkaistu Virsikirjassa. Uutta aineistoa koottiin kotimaan lisäksi eri puolilta maailmaa, etenkin lähetyskentiltä, missä Suomen Lähetysseura on toiminut. Laula, kaikki maa -kokoelmassa on pyritty kuitenkin tuomaan esille hengellisen laulumusiikin, etenkin uudemman musiikin, koko kirjo ja lauluvalikoimaan sisältyy ns. Taizé-lauluja, ”kitarakuorolauluja”, gospellauluja ja koraaleja vanhojen hengellisten laulujen ohella.[1]
Osastojako
Kirjan laulut on ryhmitelty neljään pääosastoon, jotka on vuorostaan jaettu temaattisiin osastoihin.[3]
I Kokoontunut seurakunta 1–66
Kirkkovuosi
Hartauselämä
Jumala hoitaa seurakuntaansa
Kiitos ja ylistys
II Lähtevä ja lähettävä seurakunta 67–121
Jumala antaa tehtävän
Elämän arki
Koti ja perhe
Luomakunta
Aamu ja ilta
III Kristityn elämä 132–191
Hiljaa Jumalan edessä
Ahdistus ja lohdutus
Kutsu ja kuuliaisuus
Ilo Jumalan rakkaudesta
Rauha Kristuksessa
IV Kohti taivasta 192–202
Matkalla taivaaseen
Elämän rajalla ja iankaikkisuus
Lähteet
↑ abcdReijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 588, 589. (Suomen musiikin historia) WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X
