Kokoelman varhaisimmissa painoksissa oli vain 26 laulua. Vuodesta 1828 lähtien siihen liitettiin erityisesti arkkivirsiä ja se laajeni vähitellen 196 laulun kokoelmaksi. Suuri osa sävelmistä oli Ilmari Krohnin ja Mikael Nybergin 1800-luvulla keräämiä hengellisten laulujen sävelmiä. Matti Merivirta julkaisi vuonna 1930 painetun valikoiman laulukokoelman sävelmistä.[1]
Kokoelman laulut ovat jääneet elämään, sillä niitä lauletaan edelleen rukoilevaisen kansan parissa, ja niitä on otettu myös muiden herätysliikkeiden laulukirjoihin. Laulukirjan lauluja on myös virsikirjassa useampi kappale, esimerkiksi virsi nro 173 "Ilmoita, Herramme, voimasi meille" sekä nro 312 "Muistan päivää autuasta".
Se on saanut jo varhain lempinimet "Achrenius" ja "Pikku Siioni". Pekka Kivekäs, joka on tehnyt pro gradu -tutkielman Halullisten Sieluin Hengellisistä Lauluista, on todennut "koko kirjan syntyneen herätyksen riemun pakottamana".
SRK 2016: Laula kansa Jumalan, Siionin laulujen tekijöitä ja taustoja
Rukoilevaisten laulukirjat (Arkistoitu – Internet Archive) Vanha virsikirja, v. 1790 Siionin virret ja Halullisten sielujen hengelliset laulut julkaistu Android-sovelluksena
Viitteet
↑ abPajamo, Reijo: Kirkkomusiikki, s. 271. (Suomen musiikin historia) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X