Kustaa Hiekan vanhemmat olivat maanviljelijä Wilhelm Hiekka (Porkola) ja Fredrika Hiekka. Hiekka kävi sunnuntai- ja iltakoulua ja opiskeli kultasepäksi Uudessakaupungissa vuosina 1870–1875. Saatuaan kisällinkirjansa vuonna 1875 hän työskenteli Viipurissa ja Pietarissa, kunnes perusti oman verstaan Poriin vuonna 1878. Saatuaan kultaseppämestarin arvon Hiekka siirtyi 1879 Tampereelle työskentelemään mestarina kultasepän lesken Henrika Karolina Areniuksen liikkeessä. Hiekka meni naimisiin Areniuksen kanssa ja piti liikettä seuraavat parikymmentä vuotta omana yksityisenä liikkeenään. Vuonna 1899 Hiekka perusti yhdessä helsinkiläisen kultasepän Karl Hägglundin ja turkulaisen kultasepän Vilhelm Pettersonin kanssa Suomen Kultaseppä Oy:n, joka alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa kulta- ja hopeatavaroita teollisesti, kun niitä aiemmin oli tehty puhtaasti käsityönä.
Menestyksellinen liiketoiminta antoi Hiekalle taloudelliset mahdollisuudet aloittaa mittavan esine- ja taidekokoelman keräämisen. Hiekka oli innokas matkailija, joka jo heti kultasepäksi valmistuttuaan teki useita ulkomaanmatkoja ja toi matkoilla hankkimiaan esineitä kokoelmaansa. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa Hiekka teki Pariisin vuoden 1878 maailmannäyttelyyn ja kävi myöhemmin muissakin maailmannäyttelyissä. Hän teki vuosien 1880–1914 välillä vähintään yhden ulkomaanmatkan joka vuosi. Euroopan ohella hän kävi Lähi-idän maissa, Havaijilla, Japanissa ja Hongkongissa. Vuosina 1907–1908 Hiekka teki maailmanympärimatkan, joka kesti puoli vuotta. Maalis-toukokuussa 1911 Hiekka ja Aatu Vasama (1890-1944) tekivät matkan Egyptiin ja matkan aikana Vasama piti päiväkirjaa matkan tapahtumista. Päiväkirjan tekstejä on julkaistu 2011 ilmestyneessä kirjassa Hiekka aavikolla : matka Egyptiin 1911. [2]
Vuonna 1931 Hiekka lahjoitti kokoelmansa Kustaa Hiekan Säätiön ylläpitämälle museolle ja luovutti museota varten Tampereen Pirkankadun varrella olevan klassistyylisen vuonna 1928 valmistuneen rakennuksen. Tässä rakennuksessa toimii edelleen Hiekan taidemuseo. Kustaa Hiekka harrasti myös kansatiedettä ja lahjoitti keräämänsä kansatieteellisen aineiston Tampereella sijaitsevalle Hämeen museolle. Hiekan synnyinkunnan Laitilan kirjasto toimi vuosina 1938–2006 Hiekan lahjoittamassa Kustaa Hiekan lukutupa -nimisessä rakennuksessa.
Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan vuonna 1939 tekemä Kustaa Hiekan pronssinenrintakuva on pystytetty Hiekan taidemuseon eteen Tampereelle. Patsas paljastettiin vapunpäivänä 1939.[3] Samanlainen rintakuva on myös Laitilassa Kustaa Hiekan lukutuvan edustalla.
Kirjallisuutta
K. V. Niemi : Kustaa Hiekka : kultaseppä, teollisuusneuvos, lahjoittaja : 1855-1937. Kustaa Hiekan säätiö, Helsinki 1951
Tiina Lamminen : Kustaa Hiekka ja antiikki : piirroksia Kustaa Hiekan säätiön kokoelman esineistä : Hiekan taidemuseo 13.8.-19.10.2003 ; johdanto ja esinetiedot Liisa Rintala ; pienoisesseet Ville Vuolanto. Tiina Lamminen, Tampere 2003 ISBN 952-91-6189-1
Kustaa Hiekka ja Hiekan taidemuseo ; toimittanut Liisa Rintala. Hiekan taidemuseon julkaisu 5. Tampere 2006 ISBN 978-952-99397-1-8
Hiekka aavikolla : matka Egyptiin 1911 ; kirjoittajat Aatu Vasama, Kari Aronpuro ; julkaisun toimittaja Liisa Rintala. Hiekan taidemuseon julkaisu 8. Tampere 2011 ISBN 978-952-99397-4-9
↑Rintala, Liisa: Esipuhe. – Liisa Rintala (toim.),
Kustaa Hiekka ja Hiekan taidemuseo, s. 9–10. Tampere: Hiekan taidemuseo, 2006. ISBN 978-952-99397-1-8.
