Sisällissodan lopulla Tampereen valtauksen aikana hautausmaan maastossa käytiin 28. maaliskuuta 1918 ankaria taisteluita[1]. Hautausmaalla sijaitsee nykyisten sankarihautojen läheisyydessä sijaitsevalla kukkulalla myös näköalapaikka, jolla toimi toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntayksikkö.
Hautausmaan kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1912, ja sen suunnittelivat W. G. Palmqvist ja Einar Sjöström. Kappelin uusi, pieni kappeli, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Antero Sirviö, valmistui vuonna 1984. Hautausmaan vuonna 1937 rakennetun pääportin piirsi kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, joka suunnitteli myös hautausmaan aidat ja valtaosin alueen kaavoituksen. Korkokuvan pääporttiin teki Gunnar Finne.[3]
Vuonna 1967 kappelin yhteyteen valmistui krematorio. Krematorio suljettiin vuonna 2016, koska se ei enää täyttänyt nykyaikaisia ympäristönormeja. Kalevankankaalle haudattavat vainajat tuhkataan Vatialan hautausmaan krematoriossa. Siunaukset ja toimitukset tapahtuvat edelleen Kalevankankaan kappelissa.[4]
Yhteismuistomerkit
1918 valkoisten vainajien muistomerkki
Hautamuistomerkki sijaitsee kappelin eteläseinän tuntumassa ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila. Ensimmäiset vainajat haudattiin heti punaisten antautumisen jälkeen 6. huhtikuuta 1918. Tällöin haudattiin 30 valkoisen puolen vainajaa. Myöhemmin haudattiin lisää sisällissodassa kaatuneita valkoisia ja myös Viron vapaussotaan osallistuneita suomalaisia sekä yksi Aunuksessa kaatunut taistelija. Vainajia on yhteensä 66 ja heidän nimensä on kaiverrettu kivitauluihin kappelin seinässä.[5]
Joukkohautaan on haudattu sisällissodan taisteluissa Tampereella kaatuneet sekä taistelujen jälkeen teloitetut ja vankileirillä tauteihin kuolleita punaisten puolen vainajia. Vainajia on vähintään 2751. Muistomerkin ovat pystyttäneet keväällä 1941 Tampereen Työväenyhdistykset Tampereen kaupungin avustamana ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Hietanen.[5]
Sankarihaudat
Talvisodan sytyttyä Kalevankankaalta varattiin yhteinen hautapaikka rintamalla kaatuneille sekä heille, jotka olivat menehtyneet maanpuolustustehtävissä rintaman takana. Talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana tälle yhteiselle hauta-alueelle haudattiin 756 vainajaa ja muistolaatan sai lisäksi 149 rajan taakse jäänyttä vainajaa. Sankarihautojen muistomerkin ovat suunnitelleet arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys.[5]
Veteraanilehto
Veteraanilehto valmistui 1995 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Turunen. Veteraanilehto sijaitsee sankarihautojen tuntumassa ja se tarkoitettu sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen.[5]
Karjalaan jääneiden muistomerkki
Tampereen Karjala-Seura pystytti 1955. Muistokivi valmistettu graniitista ja siihen on kiinnitetty kuvanveistäjä Unto Hietasen muotoilema Karjalan vaakuna.[5]
Hietakehto
Kalevankankaan pohjoisella uurna-alueella on oma muistolehto syntymättömille lapsille. Muistolehto avattiin pyhäinpäivänä 2002 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Turunen.[5]
Muualla haudattujen muistelupaikka
Muualla haudattujen muistelupaikka perustettiin 1990-luvulla. Paikka sijaitsee kappelin lähistöltä.[5]
Elokuvateatteri Imatran palon hautamuistomerkki
Elokuvateatteri Imatran tulipalo vaati 21 ihmisen hengen. Heistä 18 lepää Kalevankankaalla yhteishaudassa. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio.[5]
Höyrylaiva Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki
Höyrylaiva Kurun haaksirikossa vuonna 1929 menehtyi 138 ihmistä. Kalevankankaalle haudattiin 32 uhria, joista 14 yhteishautaan. Heille pystytettiin Kirsti Liimataisen suunnittelema Kurun harmaasta graniitista veistetty muistomerkki.[5]
