Kustaa Aadolfin vanhemmat olivat Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf (myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas Kustaa V:n poika, ja tämän vaimo Margareta. Hän meni naimisiin 19. lokakuuta 1932 prinsessa Sibyllan kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin kuningatar Viktorian lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi neljä tytärtä, Margaretha (s. 1934), Birgitta (1937–2024), Désirée (s. 1938) ja Christina (s. 1943) sekä poika Carl Gustaf (s. 1946).
Perintöprinssi Kustaa Aadolfin suhtautumista natsi-Saksaan ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Perintöprinssi oli naimisissa saksalaisen Saksi-Coburg-Gothan prinsessan Sibyllan kanssa. Tämän isä, prinssi Charles Edward, oli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolueen jäsen toimien lukuisissa natsi-Saksan tehtävissä, muun muassa Saksan Punaisen Ristin puheenjohtajana. Asia herätti muun muassa maaliskuussa2006 paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.
Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun Helsingin olympiastadionilla, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen, sotamarsalkka Mannerheim, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf, pääministeri Risto Ryti ja Saksan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.
Kustaa Aadolf ilmaisi tukensa Suomelle jatkosodassa ja olisi jopa halunnut osallistua vapaaehtoisena talvisotaan, mutta suunnitelma kaatui Ruotsin kuninkaan vastustukseen.[2]Välirauhan aikana syyskuussa 1940 perintöprinssi Kustaa Aadolf oli kunniavieraana aikansa merkittävässä urheilutapahtumassa yleisurheilun kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Saksa, koska hän oli Ruotsin urheilun valtakunnanliiton puheenjohtaja. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikaan syksyllä 1941 Kustaa Aadolf vieraili Suomessa Mikkelinpäämajassa ja teki edelleen kiertomatkan rintamalle Itä-Karjalaan, muun muassa Pitkärantaan ja Kontupohjaan. Toisen kerran jatkosodan aikana hän vieraili Suomessa keväällä 1942.[3]
Ruotsin urheilun valtakunnanliiton puheenjohtajuuden lisäksi perintöprinssi Kustaa Aadolf toimi myös Ruotsin olympiakomitean, Ruotsin metsästysliiton ja Kansainvälisen partiokomitean puheenjohtajana. Hän osallistui Berliinin olympialaisiin 1936 Ruotsin ratsastusjoukkueessa, mutta hänen suorituksensa hylättiin, koska hänen hevosensa kieltäytyi esteestä.[1]
Kustaa Aadolf kuoli lento-onnettomuudessa Kööpenhaminassa26. tammikuuta vuonna 1947. Prinssi ja kaksi seuralaista olivat palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin vierailulta, missä hän oli ollut tapaamassa kruununprinsessa Julianaa ja prinssi Bernhardia. KLM:nDouglas DC-3 -lentokone PH-TCR Amsterdamista Tukholmaan teki välilaskun Kööpenhaminan lentoasemalle. Välilaskun jälkeen se nousi ja oli yltänyt 50 metriin, kun kone putosi nokalleen maahan ja räjähti. Kaikki 16 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä saivat surmansa. Syynä onnettomuuteen oli paikalleen unohtunut korkeusvakaimen lukitussokka.[4]
Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, tuleva kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli vajaan vuoden ikäinen. Kustaa Aadolf oli kuollessaan toisena kruununperimysjärjestyksessä heti isänsä kruununprinssi Kustaa Aadolfin jälkeen.
.jpg)
