Teko tapahtui kauppakeskus Hermanissa Savon ammattiopiston tiloissa, parin kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Hyökkäys alkoi luokkahuoneessa. Luokassa olleiden mukaan Marin saapui luokkaan myöhässä ”pitkän laukun” kanssa, kaivoi esiin jonkinlaisen miekan ja alkoi lyödä luokanvalvojaa ja opiskelijoita. Hän jahtasi myös opettajaa.[4][5]Hätäkeskus sai ilmoituksen epäillystä puukotuksesta kello 12.29. Tekijä käytti pitkämiekkaa.[1] Lisäksi hänellä oli mukanaan ilmapistooli, jota aluksi luultiin oikeaksi tuliaseeksi.[6] Väkivallanteon yhteydessä kauppakeskuksessa syttyi tahallaan sytytetty tulipalo, joka saatiin nopeasti sammumaan.[1]
Poliisi otti Marinin kiinni kahdeksan minuuttia hätäkeskukseen tulleen hälytyksen jälkeen. Pidätystilanteessa poliisi käytti ampuma-asetta. Marin joutui tehohoitoon Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, minkä lisäksi ampuma-asetta käyttänyt poliisi loukkaantui ja vietiin sairaalaan hoidettavaksi.[1] Tapahtumia todistaneen henkilön mukaan tekijä oli lähestynyt poliisia uhkaavasti eikä totellut poliisin käskytystä, minkä jälkeen hän kuuli ainakin kaksi laukausta, kun poliisi ampui tekijää.[4]
Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 300 opiskelijaa. Heistä valtaosa oli 16–19-vuotiaita nuoria, mutta paikalla oli myös aikuisopiskelijoita. Henkilökuntaa tiloissa oli noin 30 henkeä.[1]
Uhrit
Hyökkäyksessä kuoli ammattiopistossa opiskellut ukrainalaissyntyinen nuori nainen.[6][7] Lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan tuotiin yhteensä kymmenen loukkaantunutta henkilöä, joista kaksi oli loukkaantunut vakavasti. Toinen vakavasti loukkaantuneista oli Joel Marin. Uhrit ovat 15–50-vuotiaita; heistä suurin osa on naisia. Loukkaantuneet saivat viiltohaavoja yrittäessään puolustautua.[1]
Tekijä
Teon tekijä oli tekohetkellä 25-vuotias Joel Otto Aukusti Marin (s. 1994).[8] Hän on kotoisin Siilinjärveltä, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2014. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen Marin oli muuttanut Kuopioon, missä hän opiskeli Savon ammattiopistossa.[9] Hänellä ei alustavan tiedon perusteella ollut aiempaa rikostaustaa.[1]
Marinia oli kiusattu koulussa ala-asteelta lähtien vuosien ajan, muun muassa ylipainonsa ja pukeutumisensa vuoksi. Häntä kuvailtiin hiljaiseksi ja yksinäiseksi.[10] Marin oli aikaisemmin osallistunut kuopiolaisen ampumaseuran ampumakursseille.[11]
Tutkinta ja vangitseminen
Poliisi teki Marinin Särkiniemessä sijaitsevaan asuntoon kotietsinnän. Asunnosta löytyi polttopulloja ja palon sytyttämiseen liittyviä välineitä. Lisäksi Marinin atk-laitteet takavarikoitiin.[1][6]
Marin vangittiin 4. lokakuuta epäiltynä murhasta ja yhdeksästä murhan yrityksestä.[12]Käräjäoikeus määräsi, että syytteet on nostettava viimeistään 13. helmikuuta 2020. Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs kertoi poliisilla olevan käsitys hyökkääjän motiivista, mutta ei kertonut sitä heti julkisuuteen.[12] Hänen mukaansa tekoon ei liittynyt terroristisia motiiveja.[13]
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi Joel Marinin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja 20:stä murhan yrityksestä. Oikeuden näkemys oli, että Marin oli tekoaikaan syyntakeinen.[16]
Tapahtumien johdosta eduskunta aloitti seuraavan päivän istuntonsa hiljaisella hetkellä. Suomessa järjestettiin suruliputus torstaina 3. lokakuuta.[19] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti osanottonsa kuolleen omaisille ja toivotti muille uhreille voimia toipumiseen. Pääministeri Antti Rinne kuvaili tekoa ”järkyttäväksi ja täysin tuomittavaksi”[20] ja vieraili 4. lokakuuta Kuopiossa tapaamassa kansalaisia.[21]
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti suruvalittelunsa hyökkäyksen uhreille ja omaisille Valkoisessa talossa järjestetyssä Niinistön ja Trumpin yhteisessä lehdistötilaisuudessa 2. lokakuuta.[22] Myöhemmin ilmoitettiin, että Savon ammattiopisto ei enää palaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneen ostoskeskuksen toisen kerroksen opetustiloihin. Kauppakeskuksen ensimmäiseen kerrokseen aiotaan kuitenkin tehdä muutoksia, jotta siinä olevat tilat soveltuisivat jatkossa opetuskäyttöön.[23]
Nettitrollit
Internetin maahanmuuttovastaisettrollit aktivoituivat välittömästi iskun jälkeen. Ensimmäinen disinformaatiota levittänyt tili avattiin Twitterissä vain 16 minuuttia poliisin kerrottua tapauksesta. Pari tuntia iskun jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi Yleisradion uutisesta tehty väärennetty kuvakaappaus, jossa iskun tekijäksi väitettiin Suomeen vuonna 2015 saapunutta turvapaikanhakijaa. Äärioikeistolaiset sivustot puolestaan levittivät viestiä, jossa iskun tekijän väitettiin olevan nimeltään ”Abdel Fattah”. Informaatiovaikuttaminen heikentyi kuitenkin nopeasti poliisin tiedottamisen johdosta.[24][25] Lisäksi sosiaalisessa mediassa levitettiin opetusministeri Li Anderssonin nimissä julkaistua valeviestiä.[26]
Vaikutukset
Kun Savon ammattiopistolle rakennettiin uudet tilat Kuopion Savilahteen, niiden jokaiseen huoneeseen rakennettiin vähintään kaksi ovea, koska Kuopion kouluhyökkäyksen aikana opiskelijoilla oli ollut vaikeuksia paeta luokan ainoasta ovesta.[27]
.jpg)