PROFILPELAJAR.COM

Stadion (m.kreik. στάδιον, lat. stadium) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt rakennustyyppi, jota käytettiin juoksu-urheiluun ja muihin urheilulajeihin.^[1]^[2]^[3]

Kreikkalaiset stadionit olivat tyypillisesti hevosenkengän muotoisia eli avoimia toisesta päästä. Pitkiä sivuja ja usein myös toista päätyä reunustivat katsomot. Tunnetuimpia kreikkalaisia stadioneita on Olympian stadion.

Historia

Stadionit saivat nimensä stadionmitasta,^[1] joka vastasi 600 kreikkalaista jalkaa eli noin 625 roomalaista jalkaa, toisin sanoen keskimäärin 185 metriä.^[2] Sitä käytettiin mittayksikkönä matkoja ja pidempiä etäisyyksiä mitattaessa.

Olympian kisojen, jotka olivat varhaisimmat niin kutsutuista panhelleenisistä kisoista, ensimmäinen ja ensimmäisten 13. olympiadin ajan ainoa urheilulaji oli stadionjuoksu eli yhden stadioninmitan pituinen juoksu. Kahden stadionin juoksu oli vastaavasti diaulos, neljän stadionin juoksu hippikon ja kisoista riippuen 6, 7, 8, 12, 20 tai 24 stadionin juoksu dolikhos.^[2] Juoksukilpailuja järjestettiin alun perin avoimilla kentillä. Näistä kehittyi ajan kuluessa Olympian stadionrakennus, Olympian stadion.

Myöhemmin stadioneita alettiin rakentaa Olympian lisäksi myös muiden panhelleenisten kisojen kisapaikoille sekä muualle eri puolille kreikkalaista maailmaa. Stadioneiden koot vaihtelivat, ja samalla stadionjuoksun pituus vaihteli kisoittain.

Roomalaisella kaudella stadionit ympäröitiin joskus katsomolla kauttaaltaan, jolloin ne kehittyivät nykyisten stadioneiden malliseksi.^[3] Roomalaisessa arkkitehtuurissa stadionit vaikuttivat toisaalta amfiteattereihin ja toisaalta circuksiin yhdessä kreikkalaisten hippodromien kanssa.

Arkkitehtuuri

Varhaiset stadionit olivat yksinkertaisia suorakulmionmuotoisia kenttiä, joissa juoksuradan pituus oli yhden stadionin verran. Koko kentän pituus oli hieman enemmän, sillä juoksuradan kummassakin päässä oli ylimääräistä tilaa.^[3] Myöhemmässä vaiheessa stadionit ja niiden juoksuradat olivat tyypillisesti hevosenkengän muotoisia, ei nykyisten stadioneiden tavoin ovaalinmuotoisia.

Koska jalka oli eri puolilla Kreikkaa eri pituinen, stadioneiden pituudet vaihtelivat Delfoin stadionin 177 metristä Olympian stadionin 192 metriin.^[3] Juoksurata oli tiivistettyä maata, ja sen toiseen päähän oli merkitty lähtöviiva ja toiseen maaliviiva. Olympian stadionissa maaliviiva oli tehty ainakin myöhemmässä vaiheessa kivestä. Ajan kuluessa kehittyivät erilaiset lähetyslaitteistot. Eräs tunnettu esimerkki on Nemean stadionin lähetysjärjestelmä (hyspleks), jolla tuomari saattoi lähettää kaikki juoksijat matkaan samanaikaisesti. Se koostui juoksuradat erottavista pylväistä ja köydestä. Diaulosta ja muita useamman stadionin juoksuja varten lähtöviivalla saattoi olla kääntymispaikat (kamptēr). Juoksuradan sivuilla saattoi olla merkkejä, jotka ilmoittivat matkan pituutta. Esimerkiksi Nemean stadionin sivussa oli merkit aina 100 jalan välein.^[3]

Stadionin kummallakin pitkällä sivulla oli katsomot, jotka oli tehty alun perin luonnonrinteeseen. Myöhemmin rakennettiin myös keinotekoisia katsomopengerryksiä. Katsomossa istuttiin alun perin maapenkereellä tai puisilla penkeillä. Myöhemmin rakennettiin kivisiä penkkirivejä. Muun muassa Ateenan Panateenalaisen stadionin katsomo rakennettiin lopulta marmorista. Tuomareilla, papistolla sekä arvovierailla saattoi olla erilliset paremmat istuimet. Katsomoon mahtui tyypillisesti kymmeniätuhansia katsojia, Nemeassa noin 30 000 ja Olympiassa noin 45 000.^[3]

Stadionin toisessa päässä saattoi olla tila, jota voitiin käyttää myös muihin urheilulajeihin, kuten painiin. Stadionin reunoille kentän ja katsomon väliin rakennettiin kivetyt vesiojat.^[3]

Tunnettuja stadioneita

Parhaiten tunnettuja ja säilyneitä kreikkalaisia stadioneita ovat muun muassa:

Magnesian stadion, Magnesia
Messenen stadion, Messene
Miletoksen stadion, Miletos
Nemean stadion, Nemea
Olympian stadion, Olympia
Panateenalainen stadion, Ateena (uudelleenrakennettu)
Prienen stadion, Priene
Rhodoksen stadion, Rhodos

Lähteet

↑ ^a ^b Liddell, Henry George & Scott, Robert: στάδιον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Peck, Harry Thurston: ”Stadium”, Harpers Dictionary of Classical Antiquities. New York: Harper and Brothers, 1898. Teoksen verkkoversio.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Cartwright, Mark: Stadium Ancient History Encyclopedia. Viitattu 3.6.2019.