Stadionia siirrettiin ja laajennettiin usein sen historian aikana pyhäkköalueen ja kisojen laajetessa. Alkujaan stadion sijaitsi Olympian pyhäkköalueen sisällä. Hiljalleen stadionia siirrettiin itään, kunnes se saavutti nykyisen sijaintipaikkansa 400- tai viimeistään 300-luvulla eaa.[1][2][3]
Stadion kehittyi alun perin Olympian kisojen alkuvaiheessa vuoden 776 eaa. jälkeen, ja muodostui tuossa vaiheessa yksinkertaisesta, tasaiselle paikalle tehdystä juoksuradasta. Se sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen sisäpuolella lähellä Pelopeionia ja Zeuksen alttaria. Rata sai alkunsa näiden itäpuolelta ja suuntautui siitä itään. Yleisö saattoi seurata tapahtumia Kroniosvuoren rinteiltä.[1][2]
Ensimmäinen varsinainen stadion (Stadion I) rakennettiin arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. puolessa välissä, kun pyhäkköalueen sisälle Kroniosvuoren eteläpuolelle tasoitettiin laajempi alue urheilukisoja varten. Stadionin länsipää sijaitsi edelleen Zeuksen alttarilla, ja stadion kulki siitä itään ohi aarrekammioiden rivistön.[1][2]
500-luvun eaa. lopulla[2] tai 400-luvun eaa. alkupuolella[1] stadionia siirrettiin ensimmäistä kertaa idemmäksi. Nyt stadion (Stadion II) ulottui jo aarrekammioiden rivistön ohi pidemmälle itään. Tällöin stadionin etelälaitaan rakennettiin katsomoksi noin kolme metriä korkea penger, kun taas pohjoislaidalla katsomona toimi edelleen luonnollinen vuorenrinne.[1][2]
Toisen kerran stadionia (Stadion III) siirrettiin vielä 400-luvun eaa. aikana[2] tai viimeistään 300-luvun eaa. puolessa välissä[3] 82 metriä idemmäksi ja seitsemän metriä pohjoisemmaksi niin, että se sijaitsi lopulta nykyisellä paikallaan pyhäkköalueen rajojen ulkopuolella. Katsomoa laajennettiin useaan otteeseen keinotekoisella pengerryksellä yhä suuremmaksi. 300-luvun eaa. puolessa välissä rakennettu Kaikuhalli erotti stadionalueen lopullisesti pyhäkköalueesta. Samalla kisojen luonteen voidaan nähdä muuttuneen puhtaasti uskonnollisesta tapahtumasta enemmän maalliseksi urheilutapahtumaksi. Stadionia muokattiin ja kunnostettiin vielä roomalaisella ajalla.[1][2][3]
Stadion löydettiin Olympian järjestelmällisten arkeologisten kaivausten alkuvaiheessa 1800-luvulla. Se kaivettiin kokonaan esiin vuosina 1952–1956 ja kunnostettiin tämän jälkeen nykyiseen asuunsa. Vuonna 2004 Olympian stadionilla käytiin Ateenan olympialaistenkuulantyöntökisat.[2]
Stadionin historiasta johtuen tässä kuvataan sen rakennelmat pääosin sellaisena, kuin se oli kisojen loppuvaiheessa ja sijaitsi nykyisellä paikallaan.
Stadion muodostui suorakulmaisesta urheilukentästä, joka oli rakennettu suunnilleen itä-länsisuunnassa, sekä sen jokaiselle neljälle sivustalle rakennetusta katsomopenkereestä. Hiekalla päällystetyn urheilukentän pituus on noin 215 metriä ja leveys noin 30 metriä. Kentässä on sen länsipäässä kivinen lähtöviiva ja itäpäässä vastaavasti kivinen maaliviiva. Juoksuradan pituus eli etäisyys lähtöviivasta maaliviivaan on 192,27 metriä eli 600 jalkaa. Tämä muodosti stadionjuoksun juoksumatkan ja stadioninmitan. Varhaisemmassa stadionissa etäisyys oli ollut noin 186 metriä.[2][3]
Stadionin katsomoon mahtui laajimmassa vaiheessa arviolta 40 000–45 000 katsojaa. Katsomossa ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa kiinteitä istuimia suurimmalle osalle katsojia, vaan yleisö istui maassa. Tärkeille virkamiehille oli kiviset istuimet. Roomalaisena aikana katsomossa saattoi olla puisia penkkejä. Eteläisen katsomorinteen puolessa välissä sijaitsi kivinen koroke, eksedra, jolla kisojen tuomarit (hellanodikai) istuivat. Tätä vastapäätä, pohjoisen rinteen keskellä, oli Demeter Khamynen marmorinen alttari. Tämän papitar oli ainoa naimisissa ollut nainen, joka sai katsoa miesten kisoja, ja papittaren istuin oli alttarin yhteydessä. Nykymuodossaan alttari oli rakennettu 100-luvulla jaa.[2][4][5]
Stadionille johti muulta pyhäkköalueelta Kaikuhallin pohjoispuolelta stadionin lounaiskulmassa ollut kivinen holvattu, kapea käytävä (Krypte), jonka pituus oli 32 metriä. Se rakennettiin 200-luvun lopulla eaa. ja se toimi ainakin urheilijoiden sisäänkäyntinä. Roomalaisella ajalla sen länsipäähän rakennettiin monumentaalisisäänkäynti.[2]
Urheilukenttää kiersi reunakiveys sekä kivestä tehty ojitus ja viemäröinti sadevettä varten.[1][2] Varhaisemman stadionin kaivot, joiden päälle stadion myöhemmin siirrettiin, oli otettu votiivilahjakuopiksi, sillä löydöistä päätellen niihin oli heitelty suuri määrä erilaisia votiiviesineitä.[2][3]
↑ abcdeStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Connelly, Joan Breton: Portrait of a Priestess: Women and Ritual in Ancient Greece, s. 213. Princeton University Press, 2007. ISBN 0691127468Teoksen verkkoversio.
