Kreikan maastopalot 2023 vaivasivat Kreikkaa erityisesti heinä-elokuussa 2023. Paloja riehui varsinkin Keski-Kreikassa, Länsi-Traakiassa, Ródoksella ja Korfulla. 26. elokuuta mennessä paloissa oli tuhoutunut yhteensä noin 161 008 hehtaaria maata ja niissä oli vapautunut noin 7,93 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.[1]
Maastopalot alkoivat pitkän helleaallon jälkeen. Sitä kuvattiin pisimmäksi heinäkuun aikaiseksi helleaalloksi vuosikymmeniin, ja sen aikana lämpötila nousi 46 asteeseen.[2]
Ródoksen maastopaloja satelliittikuvassa 23. heinäkuuta 2023.
18.–27. heinäkuuta palot tuhosivat Ródoksen saaren keski- ja kaakkoisosaa. Ne vaikuttivat noin 15 prosenttiin saaren pinta-alasta. Palaneen alueen koko oli 18 672 hehtaaria, ja paloissa tuhoutui 45 rakennusta. Palojen tieltä evakuoitiin noin 20 000 henkilöä. Evakuoinnit olivat Kreikan nykyhistorian suurimmat metsäpalojen vuoksi.[1] Monet evakuoidut olivat turisteja. Kreikan valtio lupasi evakuoinnin kohteiksi joutuneille turisteille viikon ilmaisen loman maassa vuonna 2024.[2] Heinäkuussa paloja oli myös muun muassa Attikan ja Boiotian rajaseudulla Dervenochóriassa,[3] jossa tuhoutui noin 11 600 hehtaaria maata,[4] sekä Korfun saaren koillisosassa, jossa tuhoutui noin 2 000 hehtaaria.[5][4]
19. elokuuta puhkesivat laajat palot Länsi-Traakiassa Évroksen alueyksikön alueella lähellä Alexandroúpolin kaupunkia. Ne tuhosivat erityisesti suojeltua Dadián metsää. Alueen palo oli suurin Euroopan unionin alueella sen jälkeen, kun yhteiseurooppalainen maastopalojen seuranta aloitettiin vuonna 2000. Palaneen alueen koko oli ainakin 85 944 hehtaaria. Paloissa kuoli 20 ihmistä, joista 18 oli Kreikkaan Turkin rajan yli tulleita maahanmuuttajia.[1] Elokuussa paloja oli myös muun muassa Párnitha-vuorella lähellä Ateenaa,[6] jossa tuhoutui noin 6 433 hehtaaria,[4] sekä Ándroksen saarella.[6]
Samana vuonna oli lukuisia suuria maastopaloja myös muualla Euroopassa. Kreikan paloissa tuhoutunut alue vastasi noin 40 prosentista kaikista eurooppalaisista palotuhoista.[1] Kreikka sai palojen sammuttamiseen apua muun muassa Albaniasta, Bulgariasta, Kroatiasta, Kyprokselta, Ranskasta, Romaniasta, Ruotsista, Saksasta, Serbiasta, Slovakiasta ja Tšekistä. Useita henkilöitä pidätettiin joko epäiltynä palojen sytyttämisestä tai erilaisten laiminlyöntien vuoksi.[6]
