Kosin kaupunki sijaitsee rannikolla saaren koilliskärjessä, josta avautuu näkymä Turkin puolen rannikolle. Se on saaren kaupallinen ja hallinnollinen keskus ja pääsatama. Kaupungista on laivayhteydet Pireukseen sekä muun muassa Kálymnokselle ja Ródokselle. Kaupunki on myös saaren turismin keskus, ja sen ranta-alueilla on lukuisia suuria hotelleja.[3]Kosin kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 22 kilometrin päässä kaupungista saaren keskiosissa.
Kosin kaupungin paikalla on ollut asutusta jo mykeneläisellä kaudella. Antiikin aikana kaupungin paikalla sijaitsi alun perin Kos Meropiksen kaupunki. Saaren pääpaikka oli tuohon aikaan toisaalla Astypalaian kaupungissa. Vuonna 366 eaa. Kos Meropiksen paikalle perustettiin saaren uudeksi keskukseksi uusi Kosin kaupunki ja kaupunkivaltio (polis), joka on nykyisen kaupungin suora edeltäjä. Kaupunki kukoisti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella ja vielä varhaiskristillisellä kaudella. Se tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 469 ja 554.[4][5][6]
Myöhempi historia
Kaupunki taantui keskiajaksi. Johanniittain ritarikunta rakennutti kaupungin sataman edustalle Nerantzián linnana tunnetun linnan 1300-luvulla. Osmanivallan aikana linna oli turkkilaisten keskus kaupungissa, eikä kristityillä ollut oikeutta astua sinne. 1800-luvun puolessa välissä kaupungissa oli noin 8 000 asukasta.[6][7]
Italialaiset rakennuttivat Kosin kaupungin pitkälti uudelleen Dodekanesian italialaisvallan aikana maailmansotien välillä, erityisesti kaupunkia tuhonneen vuoden 1933 suuren maanjäristyksen jälkeen.[3] Tämän vuoksi kaupunki on kreikkalaiseksi kaupungiksi poikkeuksellisen modernin oloinen leveine katuineen. Kaupungissa on nykyisin myös varsin paljon jalankulkijoille erotettuja alueita. Italialaiset suorittivat kaupungissa myös laajoja arkeologisia kaivauksia ja entistyksiä.[3]
Kos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä uudeksi Kosin kunnaksi yhdessä Díkaioksen ja Irakleídeen kanssa, jolloin se muuttui yhdeksi uuden kunnan kunnallisyksiköistä.[8] Kaupunki kärsi vaurioita maanjäristyksessä 21. heinäkuuta 2017.[9]
Kaupungin tärkein kirkko on omistettu Pyhälle Paraskevalle (Agía Paraskeví).[11] Osmanivallan ajasta muistuttavat muun muassa Defterdarin moskeija ja Hassan Paššan moskeija. Perinteisenä ostospaikkana toimii italialaisvallan aikana rakennettu kauppahalli eli kunnallinen agora (Dimotikí Agorá). Asklepieion eli parantajajumala Asklepioksen pyhäkköalue sijaitsee kaupungin ulkopuolella noin 3,5 kilometrin päässä.
↑Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ abc”Kos”, Greek Island Hopping 2008, s. 388–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”497 Kos, 499 Kōs Meropis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abSmith, William: ”Cos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
