Knut Tallqvist

Knut Tallqvist (1924).

Knut Leonard Tallqvist (16. maaliskuuta 1865 Kirkkonummi – 16. elokuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen seemiläisten kulttuurien tutkija ja Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden professori. Hän oli tunnettu erityisesti assyriologian tutkijana.

Henkilöhistoria

Tallqvistin vanhemmat olivat rovasti Johan Stefan Tallqvist ja Johanna Sofia Rindell. Knut Tallqvistin vanhempi veli Josef Verner Tallqvist (1862–1960) oli Helsingin yliopiston kansantalous- ja tilastotieteen ylimääräinen professori 1920-luvulla. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta säilyneen kirjeenvaihdon perusteella voidaan päätellä Knut Tallqvistin olleen käytännössä kaksikielinen.[1]

Tallqvist pääsi ylioppilaaksi ruotsalaisesta normaalilyseosta 1883 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1887, maisteriksi ja lisensiaatiksi 1890 ja tohtoriksi 1894. Hän opiskeli assyriologiaa 1889–1890 Leipzigissa Saksassa[2] ja teki 1893–1895 tutkimusmatkan Syyriaan, Palestiinaan ja Egyptiin.

Tallqvist toimi Helsingin yliopiston assyriologian ja seemiläisten kielten dosenttina 1891–1899, itämaiden kirjallisuuden professorina 1899–1933, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1920–1930 sekä historiallis-kielitieteellisen laitoksen esimiehenä 1904–1935. Hän oli yliopiston filosofisen tiedekunnan promoottori 1932 ja sai Lundin yliopiston kunniatohtorin arvon 1918.

Tallqvist oli Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 1912–1913 ja seuran hallituksen jäsen vuodesta 1923. Hän oli Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen vuodesta 1917 ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja vuodesta 1936. Tallqvist kuului myös Suomen itämaisen seuran perustajiin ja toimi seuran puheenjohtajana 1917–1949.[3] Tallqvist oli Suomalais-ugrilaisen seuran ja Royal Asiatic Society of Great Britain and Ireland -yhdistyksen kunniajäsen.

Tallqvist oli naimisissa 1895–1939 Irene Bäckströmin (k. 1939) kanssa. Heillä oli kolme lasta. Georg Nathanael Tallqvistista (s. 1903) tuli kirurgiaan ja urologiaan erikoistunut lääkäri.[4]

Professorina Tallqvistin kerrotaan olleen vaativa ja suhtautuneen naisopiskelijoihin verraten tylysti. Hän kuvasi assyriologiaa "luunkovaksi työksi" (benhårt arbete) ja neuvoi opiskelijoita harjoittelemaan sunnuntaikävelyillään nuolenpäitä kävelykepillä hiekkaan.[5]

Kirjallinen tuotanto

Teoksia

  • Die Sprache der Contracte Nabû–Nâ'ids (555–538 v. Chr.) mit Berücksichtigung der Contracte Nebukadrezars und Cyrus' , väitöskirja. Helsingfors 1890
  • Babylonische Schenkungsbriefe, transscribiert, übersetzt und commentiert. Författare, Helsingfors 1891
  • Kulturkampen mellan semiter och indoeuropeer : ett bidrag till judefrågans belysande. Studentföreningen Verdandis småskrifter 48. Bonnier, Stockholm 1893 (suomeksi nimellä Kulttuuritaistelu seemiläisten ja indoeurooppalaisten välillä : esitelmä, pidetty nälkääkärsivien hyväksi yliopiston juhlasalissa 24 p. tammikuuta. Helsinki 1893)
  • Makarius den store från Ägypten, hans lif och verksamhet enligt Serapion : ett bidrag till munklifvets älsta historia. Öfvers. från en syrisk handskrift jämte en inledning och anmärkningar. Författare, Helsingfors 1893
  • Die assyrische Beschwörungsserie Maqlû nach den Originalen im British Museum herausgegeben 1 : Einleitung, Umschrift, Übersetzung, Erläuterungen und Wörterverzeichniss. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XX:6. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1895
  • Die assyrische Beschwörungsserie Maqlû nach den Originalen im British Museum herausgegeben 2 : Keilschrifttexte. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XX:6. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1895
  • Muinaisbabylonialaista taika–uskoa länsimailla. Helsinki 1896
  • Arabische Sprichwörter und Spiele gesammelt und erklärt. O. Harrassowitz, Leipzig 1897
  • Skildringar från Palestina. Skrifter utgifna af föreningen Svenska Folkskolans Vänner : Häft 41. Svenska Folkskolans Vänner, Helsingfors 1898
  • Ibn Saîds Geschichte der Ihsîden und fustâtensische Biographien nach dem Originaltext des Kitâb al–mugrib und anderen Quellen dargestellt : mit einem Auszug aus Alkindîs Ta'rîh Miçr, väitöskirja. Helsingfors 1899
  • Pentateuki–kritiikistä. Helsinki 1901
  • Yrjö Aukusti Wallin. Elämäkertoja 12. Kansanvalistusseura, Helsinki 1903
  • Bref och dagboksanteckningar af Georg August Wallin : utgifna jämte en lefnadsteckning af Knut Tallqvist. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1905
  • Georg August Wallin : en lefnadsteckning. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 70. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1905
  • Neubabylonisches Namenbuch zu den Geschäftsurkunden aus der Zeit des Šamaššumukîn bis Xerxes. Acta Societatis scientiarum Fennicae 32:2. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1906
  • Juutalaiset ja me. Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja n:o 4. Otava 1910
  • Assyrian Personal Names. Acta Societatis scientiarum Fennicae 43:1. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1914, Georg Olms, Hildesheim 1966
  • På helig och ohelig mark : reseskildringar från Orienten. Schildt, Helsingfors 1918
  • Puolikuun lasku – Etu–Aasian nousu : maailmansodan loppuselvittelyä. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 1. Otava 1919
  • Madonnans förhistoria. Populärvetenskapliga skrifter utgifna af Finska orient–sällskapet, Svensk serie 1. Schildt, Helsingfors 1920 (suomeksi nimellä Madonnan esihistoria : esitelmä. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 2. Otava 1920)
  • Konungen med Guds nåde : skisser öfver härskarkult och imperialistisk symbolik. Populärvetenskapliga skrifter utgifna af Finska orient–sällskapet, Svensk serie 2. Söderström, Helsingfors 1920
  • Babylonisk–assyrisk religion. 1924
  • Veröffentlichungen von Professor Knut Tallqvist. Studia Orientalia 1. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1925
  • Den semitiska Orienten. 1926
  • De äldre orientaliska folken ; förf. Knut Tallqvist & Jarl Charpentier. Norstedts världshistoria 1. Stockholm 1926
  • Old Assyrian Laws. 1927
  • Himmelsgegenden und Winde : eine semasiologische Studie. Studia Orientalia 2:3. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1928
  • Assyriens och Babyloniens kultur. 1929
  • Paradisets nyckel eller Huru man tillber Allah. Populärvetenskapliga skrifter utgifna af Finska orient–sällskapet, Svensk serie 3. Söderström, Helsingfors 1930 (suomeksi nimellä Paratiisin avain. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja. 6 WSOY 1930)
  • Der assyrische Gott. Studia Orientalia 4:3. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1932
  • Baabelin manalassa. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 7. Suomen itämainen seura, Helsinki 1933
  • Sumerisch–akkadische Namen der Totenwelt. Studia Orientalia 5:4. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1934
  • Akkadische Götterepitheta : Mit einem Götterverzeichnis und einer Liste der prädikativen Elemente der sumerischen Götternamen.. Societas Orientalis Fennica, Helsinki 1938
  • Kuu ja ihminen : kuu–uskomuksia ja kuunpalvontaa itämailla ja muualla. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 9. WSOY 1938
  • Eläinrata : historiaa – tarua – kuvia. Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 10. WSOY 1943
  • Gilgameš–eposet ; översatt och förklarat av Knut Tallqvist. Populärvetenskapliga skrifter utgivna av Finska Orient–sällskapet 4. Söderström, Helsingfors 1945
  • Sumner. kur. gi = fi. kurki "Kranich". Studia Orientalia 13:10. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1947
  • Månen i myt och dikt, folktro och kult. Studia Orientalia 12. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1947–1948
  • Zwei christlich–arabische Gebete aus dem Libanon. Studia Orientalia 14:7. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1950
  • Babyloniska hymner och böner  ; översatta och förklarade av Knut Tallqvist ; utg. av Jussi Aro. (Popularvetenskapliga skrifter, utg. Av Finska Orient–sällskapet, svensk serie 5. Helsingfors 1953

Suomennoksia

Tallqvist käänsi Gilgameš–eepoksen ruotsin kielelle. Hän oli myös mukana suomentamassa Koraania.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Karttunen s. 10
  2. ↑ Karttunen s. 6
  3. ↑ Karttunen s. 19–37
  4. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 649. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. ↑ Karttunen s. 21

Kirjallisuutta

  • Karttunen, Klaus: Vuosisata Aasiaa ja Afrikkaa: Suomen Itämainen Seura 1917–2017. (Toimittaneet Lotta Aunio ja Sari Nieminen. Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja, 45) Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2017. ISSN 0359-7938 ISBN 978-951-9380-92-6
  • Hellen Tallqvist (toim.) : Knut Tallqvist och hans fästmö. Deras brevväxling under hans resa i Orienten 1893 – 1895. Svenskspråkiga skrifter utgivna av Finska Orientsällskapet 7. Finska Orientsällskapet, Helsingfors 1986 ISBN 9519380019

Aiheesta muualla