Salosen vanhemmat olivat lääninrovasti Kaarlo Erkki Salonen ja tämän ensimmäinen puoliso Selma Selina Paaso.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1936, lisensiaatiksi 1939 ja tohtoriksi 1950.[1]
Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. Porvoo: WSOY, 1945.
Allahin kansat: Islamilaisten kansojen historia vuoteen 1950. Porvoo: WSOY, 1950.
Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 16) Porvoo: WSOY, 1956.
Sumeri ja sen henkinen perintö eritoten Vanhassa testamentissa. (Jokamiehen korkeakoulu 12) Helsinki: Otava, 1962.
Pyhä maa ja Assur: Mooseksen jälkeen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
Persian muinaisuus ja kulttuuri. (Jokamiehen korkeakoulu 26) Helsinki: Otava, 1967.
Elämää Babyloniassa maailman vanhimpien kirjeiden valossa. (Suomen Itämainen seuran kansantajuisia julkaisuja 16) Helsinki: Suomen itämainen seura, 1970.
Elettiinpä ennenkin eli Muinaisuus elää nykyajassa. (Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja 17) Helsinki: Suomen itämainen seura, 1973. ISBN 951-95073-3-7
Salonen, Armas & Holthoer, Rostislav: Egypti ja sen kulttuuri. (2. uudistettu painos (1. painos 1963). Pingviinikirjat) Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06848-2
Suomennokset
Gilgamesh-eepos: Maailman vanhin sankaritaru, suom. Armas Salonen, 1943, Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja n:o 11, WSOY, ISSN 0780-1572
Hammurabin lait. (Muinaisbabylonian kielestä suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen) Porvoo: WSOY, 1951.
Koraani. Suom. Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist. Porvoo: WSOY, 1957.
Sanna Aro: Salonen, Armas (1915 - 1981)Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 9.10.2006 (päivitetty 24.2.2011). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
J. Stenbäck, Suomen itämaisen seuran kansantajuisia julkaisuja: Gilgamesh-eepos: maailman vanhin sankaritaru [1]