PROFILPELAJAR.COM

Kiinan kielen mittasanat (perint.: 量詞; yksink.: 量词; pinyin: liàng cí) ovat kiinan kielen kieliopillisia sanoja, jotka esitetään lukumäärää ilmaistaessa numeraalin ja pääsanan välissä. Monilla mittasanoilla on myös itsenäinen merkitys esimerkiksi substantiivina, mutta mittasanaa ei läheskään aina voi kääntää substantiivina. Kiinan sanakirjoissa substantiivin yhteydessä kerrotaan yleensä myös siihen liittyvä mittasana.

Suomen kielessä mittasanoja voi ajatella sellaisina määreinä kuin "kaksisataa kilometriä rautatietä", "kaksi paria sukkia" tai "yhdeksän tuoppia olutta". Kiinan taipumattomien sanojen käsittelyssä mittasanat ovat kuitenkin välttämättömiä käyttää myös silloin kun luonnollista yksikköä ei ole. Useimmissa tapauksissa voi mittasanan mieltää suomen kielen yksikön partitiivimuotoon, jota esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet eivät tunne.

Eräät sanat kuten ajanmääreet, rahayksiköt ja mittayksiköt toimivat itsessään mittasanoina, mutta muutoin mittasana toimii aiheenmukaisena määreenä, jonka valinta riippuu usein laskettavan asian ominaisuuksista.

"Luonnollisia" mittoja, joissa ei tarvita mittasanaa:

三天 sān tiān : kolme päivää (päivien lukumääränä, ei ajanjaksona!). Päivä ajanmääreenä on itsessään mittasana.
三欧元 sān Ōuyuán : kolme Euroa. Euro rahayksikkönä on itsessään mittasana.
三瓶啤酒 sān píng píjiǔ : kolme pulloa olutta. Píng on pulloa merkitsevä substantiivi, mutta se on myös yksi substantiivin "olut" mittasanoista. Tässä suomennos voisi aivan yhtä hyvin olla pelkästään "kolme olutta", ellei haluta erikseen korostaa että kyseessä on nimenomaan pullollinen!

Yleensä mittasana on kuitenkin lisättävä erikseen ja sen valinta riippuu substantiivista:

三个人 sān ge rén : kolme [mittasana] ihmistä. Ge on mittasana mm. ihmisille ja abstrakteille käsitteille.
三支蜡烛 sān zhī làzhú : kolme [mittasana] kynttilää. Zhī on mittasana pitkulaisille esineille.

Mittasanan käyttö on kiinassa pakollista lukumäärän lisäksi myös eräissä kieliopillisissa rakenteissa ja ilmauksissa. Esimerkiksi ilmaukset "tämä", "tuo", "mikä" ja "kuinka monta" vaativat mittasanan:

这个人 zhè ge rén : Tämä henkilö. Ihmisestä puhuttaessa "tämä" on zhè ge, kynttilän tapauksessa se olisi zhè zhī.
几支蜡烛? jǐ zhī làzhú? : Kuinka monta kynttilää? Kynttilän tapauksessa "kuinka monta" on jǐ zhī, ihmisten määrästä puhuttaessa pitäisi sanoa jǐ ge.

Myös kiinan verbeillä on vastaavanlaisia määresanoja.

Esimerkkejä kiinan kielen mittasanoista

Perin. on perinteinen merkki, Yks. osoittaa nykyaikaista yksinkertaistettua merkkiä, jos sellainen on.

Perin.	Yks.	Pinyin	Kanton	Käyttö
Aika
kiin. 秒		miǎo	miu5	"sekuntia"
kiin. 分		fēn	fan1	"minuuttia"
kiin. 刻		kè	hak1 haak1	"varttia" (pääasiallisesti wu-kiinassa)
kiin. 小時	kiin. 小时	xiǎoshí	siu2 si4	"tuntia" (ei sinällään mittasana, vaatii lisäksi "göön" eli "kappaletta" kiin. 個/kiin. 个)
kiin. 鐘	kiin. 钟	zhōng	jung1	"tuntia" (eteläkiinalaisissa murteissa, vaatii "göön" kiin. 個/kiin. 个)
kiin. 時辰	kiin. 时辰	shíchén	si4 san4	"kahta tuntia" (ammoinen, vaatii lisäksi "göön". kiin. 個/kiin. 个)
kiin. 天		tiān	tin1	"päivää"
kiin. 日		rì	yat6	"päivää"
kiin. 年		nián	nin4	"vuotta"
kiin. 載	kiin. 载	zǎi	joi2 joi3	"vuotta" (ammoinen)
kiin. 世紀	kiin. 世纪	shìjì	sai3 gei2	"sataa vuotta" (ei itsessään mittasana, vaatii göön kiin. 個/kiin. 个 vuosisatojen ilmaisemiseen)
Paino/massa
kiin. 克		kè	hak1 haak1	"grammaa"
kiin. 兩	kiin. 两	liǎng		viittäkymmentä grammaa
kiin. 斤		jīn	gan1	"catty", "naulaa", "paunaa", puolta kiloa
kiin. 公斤		gōngjīn	gung1 gan1	"kilogrammaa"
kiin. 千克		qiānkè	chin1 hak1/haak1	"kilogrammaa"
kiin. 噸	kiin. 吨	dūn	deun1	"tonnia"
Pituus/matka
kiin. 公分		gōngfēn	gung1 fan1	"senttimetriä"
kiin. 厘米		límǐ	lei4 mai5	"senttimetriä" (yleisempi Manner-Kiinassa)
kiin. 寸		cùn	chyun3	kiinalaista "tuumaa" (reilua kolmea senttimetriä)
kiin. 吋		cùn	chyun3	anglossaksista tuumaa (noin kahta ja puolta senttimetriä)
kiin. 尺		chǐ	che2/chek3	kiinalaista "jalkaa" (kolmannesmetriä)
kiin. 呎		chǐ	chek3	anglosaksista jalkaa
kiin. 英尺		yīngchǐ	ying1 chek3	anglosaksista jalkaa
kiin. 公尺		gōngchǐ	gung1 chek3	"metriä"
kiin. 米		mǐ	mai5	"metriä"
kiin. 里		lǐ	lei5	"lǐ", (500 metriä)
kiin. 哩		lǐ	le1/lei5/li1	englanninpeninkulmaa
kiin. 英里		yīnglǐ	ying1 lei5	englanninpeninkulmaa
kiin. 公里		gōnglǐ	gung1 lei5	"kilometriä"
kiin. 天文單位	kiin. 天文单位	tiānwéndānwèi	tin1 man4 daan1 wai2	"tähtitieteellistä yksikköä"
kiin. 光年		guāngnián	gwong1 nin4	"valovuotta"
kiin. 秒差距		miǎochājù	miu5 cha1 geui6	"parsekia"
Raha
kiin. 圓/元	kiin. 圆/元	yuán	yun4	"yuán", "¥" (valuuttayksikköä) (kumpaakin muotoa käytetään perinteisessä kiinalaisessa tekstissä)
kiin. 塊	kiin. 块	kuài	faai3	"yuán", "¥" (slangisana, tarkoittaa yleensä rahayksikköä, esimerkiksi dollaria tai euroa)
kiin. 角		jiāo	jiāo	"jiāo", "dime", "tenpence" (kymmenesosaa rahayksikköä, pääosin yksinkertaistetussa tekstissä)
kiin. 毛		mǎo	hou4	"mao3", "dime", "tenpence" (slangia) (kymmenesosaa rahayksikköä, perinteisessä tekstissä, käytetään myös puhekielessä yhdessä 塊 kanssa)
kiin. 分		fēn	fan1/fan6	"fēn", "senttiä", "penniä"

Aiheenmukaiset

Perin. kuvaa perinteistä merkkiä, Yks. mahdollista yksinkertaistettua merkkiä..

Perin.	Yks.	Pinyin	Kantoninkiina (Yalen transskriptio)	Tärkeimmät sanat
kiin. 把		bǎ	ba2	"kahvallisia" – joilla voi käsin työstää, pitkähköjä ja litteitä (veitsiä, saksia, miekkoja, avaimia; myös tuoleja)
kiin. 班		bān	baan1	aikataulun mukaisia (junia jne.), ihmisryhmiä, oppilasluokkia
kiin. 包		bāo	baau1	"pakkauksia", "kimppuja"
kiin. 杯		bēi	bui1	"mukillisia" – juomaa
kiin. 本		běn	bun2	"niteitä" – esimerkiksi kirjoja, myös sidottuna
kiin. 筆	kiin. 笔	bǐ	bat1	suuria rahamääriä
kiin. 部		bù	bou6	romaaneja, elokuvia
kiin. 冊/kiin. 册	kiin. 冊/kiin. 册	cè	chaak3	kirjan painoksia (kiin. 冊 suositumpi perinteisessä tekstissä, kiin. 册 päinvastoin)
kiin. 層	kiin. 层	céng	chaang4	"kerrosta" – rakennuksia tms.
kiin. 場	kiin. 场	chǎng	cheung4	julkisia esityksiä, pelejä
kiin. 床		chuáng	chong4	"petauksia" – lakanoita yms.
kiin. 次		cì	chi3	"time" – tilaisuuksia, sattumia
kiin. 齣	kiin. 出	chū		näytelmärooleja
kiin. 袋		dài	doi6	säkillisiä, pussillisia, kassillisia, taskuntäysiä
kiin. 道		dào	dou6	lineaarisia projektioita (valonsäteitä jne.), viranomaismääräyksiä, ruokalajeja
kiin. 滴		dī	dik6	"tippoja" vettä, verta tai vastaavia nesteitä
kiin. 點	kiin. 点	diǎn	dim2	ajatuksia, ehdotuksia, merkitsee myös "hieman" (usein käytetty mittayksikkö)
kiin. 頂	kiin. 顶	dǐng	deng2	kohteita, joilla on esiintyöntyvä kärki, kuten hattuja
kiin. 棟	kiin. 栋	dòng	dung6	kirjaimellisesti pylväitä, käytetään rakennuksista
kiin. 堵		dǔ	dou6	seiniä, ympäröiviä kohteita
kiin. 段		duàn	dyun6	"liittyvää pitkää" – kaapeleita, maanteitä jne.
kiin. 對	kiin. 对	duì	deui3	"pareja" – ihmisistä ja vain eräistä asioista kuten korvarenkaista, kengistä
kiin. 頓	kiin. 顿	dùn	deun6	aterioita
kiin. 朵		duǒ	do2/deu2	kukkia, pilviä
kiin. 發	kiin. 发	fā	fa1	sotilaallisia kohteita kuten luoteja, tykinammuksia, raketteja, ohjuksia jne.
kiin. 份		fèn	fan6	annoksia
kiin. 封		fēng	fung1	kirjeitä, postia
kiin. 幅		fú	fuk1	taide-esineitä kuten maalauksia jne.
kiin. 服		fù	fuk6	"annoksia" – (kiinalaista) lääkettä
kiin. 副		fù	fu3	parillisia kohteita kuten hansikkaita jne., myös näytelmiä, korttipakkoja, mahjongia
kiin. 個	kiin. 个	ge (gè)	go3	"göötä" - henkilökohtaisia esineitä, astioita, henkilöitä (käytetään myös silloin, kun ei tiedetä varsinaisesti oikeaa mittasanaa)
kiin. 根		gēn	gan1	ohuita esineitä kuten neuloja, pylväitä, hiussuortuvia
kiin. 股		gǔ	gu2	"virtausta" (ilmaa, hajua, vaikutusta)....
kiin. 罐		guan4		tölkkiä tai purkkia (vettä, juomaa, säilykelihaa jne.)
kiin. 行		háng	hong4	asioita joista tulee jonoja (sanat tms.)
kiin. 盒		hé	hap6	"askia", "laatikkoa" – vaikkapa nauhaa tai ruokaa
kiin. 戶	kiin. 户	hù	wu6	taloutta (kiin. 户 on yleinen käsin kirjoitetussa perinteisessä tekstissä)
kiin. 伙		huǒ	fo2	yleisesti ottaen halventava mittasana joukkioista, koplista jne.
kiin. 家		jiā	ga1	ihmisryhmää (perheitä, yhtiöitä jne.)
kiin. 架		jià	ga3	lentokoneita, pianoja, koneita
kiin. 間	kiin. 间	jiān	gaan1	huoneita
kiin. 件		jiàn	gin6	asioita (toimia), vaatetus jne.
kiin. 節	kiin. 节	jié	jit3	"jaoketta" – bambua jne. Käytetään myös koulun luokka-asteista
kiin. 屆	kiin. 届	jiè	gaai3	säännöllisiä tapaamisia, koulun vuosikursseja tms.
kiin. 句		jù	geui3	riviä, lausetta jne.
kiin. 棵		kē	po1	puita ja pensaita
kiin. 顆	kiin. 颗	kē	fo1	pieniä esineitä kuten helmiä, timantteja, hampaita tai myös pieneltä vaikuttavia kuten tähtiä
kiin. 口		kǒu	hau2	"suuta"; kylän väkeä, perheenjäseniä, kaivoja
kiin. 塊	kiin. 块	kuài	faai3	"kappalettä", "möykkyä", "palaa" maata, kiviä, kakkua paloina tai siivuina, leipää paloina (ei siivuina)
kiin. 類	kiin. 类	lèi	leui6	samanlaisen tyypin, luokituksen, luokan tai luonnon kohteita
kiin. 粒		lì	lap1	"jyvää"
kiin. 輛	kiin. 辆	liàng	leung2	pyörällisiä kulkuneuvoja: autoja, polkupyöriä jne.
kiin. 列		liè	lit6	junaa
kiin. 枚		méi	mui4	mitalia, pieniä litteitä esineitä kuten postimerkkejä, kolikoita, banaaninkuoria, ilotulitteita kuten kiinanpommeja, myös sormuksia
kiin. 門	kiin. 门	mén	mun4	"porttia"; akateemiseen maailmaan liittyviä asioita kuten kursseja, myös tykistöön liittyvää
kiin. 面		miàn	min6	"kasvoja"; litteitä ja sileitä asioita (peilejä, lippuja jne.)
kiin. 名		míng	ming4	"nimeä"; korkea-arvoisia henkilöitä kuten tohtoreita, juristeja, poliitikkoja, kuninkaallisia jne.); muodollisessa kielessä voi käyttää millaisista henkilöistä tahansa
kiin. 排		pái	paai4	rivissä olevaa esinetä (tuoleja ym.)
kiin. 盤	kiin. 盘	pán	pun4	litteää esinettä (kuten videokasetteja.); kirjaimellisesti merkitsee "lautasta" ja voidaan käyttää myös merkityksessä lautasellista ruokaa tms.
kiin. 批		pī	pai1	suuria määriä ihmisiä, tavaraa jne.
kiin. 匹		pǐ	pat1	hevosia ja muita ratsueläimiä; kangaspakkoja
kiin. 篇		piān	pin1	papereita, artikkeleita jne.
kiin. 片		piàn	pin3	"siivua" – litteitä esineitä: kortteja, leipäviipaleita jne.
kiin. 瓶		píng	ping4	"pulloa" – juomia
kiin. 期		qī	kei4	(numeroa) aikakauslehtiä
kiin. 群		qún	kwan4	"joukkoa" (myös ihmisistä), "laumaa"
kiin. 扇		shàn	sin3	ovea tai ikkunaa
kiin. 首		shǒu	sau2	laulua, runoa, musiikkia jne.
kiin. 束		shù	chuk1	"kimppua" kukkia, valoa tms.
kiin. 雙	kiin. 双	shuāng	seung1	"paria" sellaisia esineitä, jotka luonnostaan muodostavat parin (esimerkiksi syömäpuikkoja, kenkiä jne.)
kiin. 艘		sōu	sau2	laivaa
kiin. 所		suǒ	so2	rakennusta, joiden tarkoitus on selkeästi määrätty. Muutoin tulisi käyttää kiin. 座
kiin. 臺/kiin. 台	kiin. 台	tái	toi4	raskasta esinettä, erityisesti konetta (televisioita, tietokoneita, jopa kameroita jne.); teatteriesityksiä
kiin. 堂		táng	tong4	luokan ajankohtia ("Minulla on kaksi luokkaa tänään"), kalustoja
kiin. 趟		tàng	tong3	matkaa, aikatauluun sidottua kuljetusta
kiin. 套		tào	tou3	"settiä" – kirjoja, lehtiä, keräilyesineitä, vaatteita
kiin. 題	kiin. 题	tí	tai4	kysymystä
kiin. 條	kiin. 条	tiáo	tiu4	pitkää, kapeata ja mutkittelevaa esinettä (kalaa, käärmettä, jokea, housuja jne.)
kiin. 頭	kiin. 头	tóu	tau4	"päätä" – tiettyjä eläimiä kuten sikaa, lehmää jne. myös karvaa
kiin. 團	kiin. 团	tuán	tyun4	"palloa" – pyöreitä ja kiertyneitä kohteita, lankakeriä jne.
kiin. 位		wèi	wai2	"asemaa"; kohtelias mittasana ihmisistä aseman, ei nimen perusteella
kiin. 項	kiin. 项	xiàng	hong6	projektia
kiin. 樣	kiin. 样	yàng	yeung6	erilaisia, eroavia käsitteitä
kiin. 扎		zhā	ja1	Kantoninkiinassa käytetään shù:n sijaan (kiin. 束), kimppua kukkia "purkkia", "astiaa" – juomia kuten olutta, soodavettä, mehua, jne. (tuore englanninlaina sanasta engl. jar, puhekielen tai slangisana.)
kiin. 盞	kiin. 盏	zhǎn	jaan2	kevyttä kalustetta, yleensä lamppua, teepannua tms.
kiin. 張	kiin. 张	zhāng	jeung1	"lakanaa" – litteää esinettä (paperia tai pöytää), naamaa, jousta, maalausta, asetelmaa, matkalippua
kiin. 陣	kiin. 阵	zhèn	jan6	"puuskaa", "pyrähdystä" – lyhytkestoista tapahtumaa (kuten salamointia, tuulenpuuskaa)
kiin. 支		zhī	ji1	pitkänomaista tikkumaista kohdetta (kyniä, syömäpuikkoja, ruusuja, haulikoita jne.)
kiin. 隻	kiin. 只	zhī	jek3	jompaakumpaa parista (kättä); eläintä (lintua tai kissaa ym.)
kiin. 枝		zhī	ji1	vaihtoehto sanalle 支 : tuliaseista ja kukista
kiin. 種	kiin. 种	zhǒng	jung2	asioiden tyyppiä tai luonnetta
kiin. 組	kiin. 组	zǔ	jou2	sarjaa, riviä, tykistöpatteria
kiin. 串		chuàn		"terttua", "rykelmää"; numerosarjaa tai sarjaa peräkkäisiä esineitä (esimerkiksi kiin. 一串手机号码: "puhelinnumero"; kiin. 一串珍珠项链: "helmikaulanauha"; kiin. 一串葡萄： viinirypäleterttu)
kiin. 座		zuò	jo6	isoa rakennelmaa tai vuorta