PROFILPELAJAR.COM

Kamarikollegio; Kammarkollegiet
Perustettu	1539
Tehtävä	valtionvarainhallinto
Ministeriö	Valtiovarainministeriö
Päätoimipaikka	Tukholma, Ruotsi
Valtio	Ruotsi
Aiheesta muualla
	Sivusto
	Infobox OK

Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto. Se perustettiin vuonna 1539 saksalaisten esikuvien mukaan kamarineuvosto-nimisenä hoitamaan valtion varojen hallintoa. Kamarikollegio jakautui voutien toimintaa johtavaan sekä valvontaa ja tiliasioita hoitavaan laskukamariin sekä verovaroja valvovaan verokamariin.

Vuodesta 1560 lähtien kamarikollegion johdossa oli vaihteleva määrä kamarineuvoksia, joiksi kamarikollegion jäseniä nimitettiin. Kuningas Sigismundin vuonna 1594 antaman ohjesäännön mukaan kamarikollegion tuli hoitaa myös kauppaa, rahalaitosta, tulleja ja kaivosteollisuutta koskevia asioita. Lisäksi se hoiti valtion tiloja ja valtakunnan regalioita koskevia kysymyksiä. Vuodesta 1602 lähtien laitoksen päällikkönä toimi valtakunnan rahavarojen hoitaja. Laitos järjestettiin vuonna 1618 annetulla kamarijärjestyksellä kollegioksi, jossa päätösvaltaa käyttivät valtakunnan veromestari ja kamarineuvokset.

Vuoden 1634 hallitusmuoto teki laitoksesta yhden kuningaskunnan viidestä kollegiosta ja kamarikollegio-nimitys vakiintui lopullisesti 1650-luvulla. Laitoksen päällikkönä toimi Kaarle XI:n ajasta lähtien kamaripresidentti, jota myöhemmin alettiin kutsua presidentiksi. Laitoksen tehtäviä jaettiin 1630-luvulla vuori- ja kauppakollegioille ja myöhemmin myös muille keskusvirastoille. 1800-luvulla perustetut keskusvirastot saivat osan laitoksen tehtävistä muun muassa tulli- ja maanmittausasioiden sekä valtion metsien ja maatilojen hoidon.

Kuningas Juhana III:n aikana toimi erityinen Suomen ja Liivinmaan verokamari ja laskukamarissa vastaava yksikkö, myöhemmin kaksi.^[1] Suomen asioita hoiti ainakin 1570-luvulla oma kamreeri ja vuodesta 1638 lähtien virka oli vakinainen. Suomen, Viron ja Inkerin kamreerin osastoa alettiin kutsua Suomen provinssikonttoriksi. Kamarikollegion rinnalla toimi Turussa erillinen laskukamari johtamassa julkiseen talouteen liittyviä asioita. Se oli toiminnassa vuosina 1558–1563, 1587–1590, 1598–1599, 1602–1612, 1614–1619 ja 1623–1641.

Kollegion johtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet kamarikollegion johtajina:

Presidentit

1685–1687: Gustaf Lilliecrona
1687–1711: Fabian Wrede
1711–1723: Nils Stromberg
1723–1736: Otto Reinhold Strömfelt
1736–1737: Erik Gammal Ehrenkrona
1737–1742: Gustaf Palmfelt
1742–1744: Albrecht Lindcreutz
1747–1756: Carl Fredrik Piper
1757–1767: Carl Fredrik von Höpken
1767–1769: Mathias von Hermansson
1769–1777: Carl Johan Cronstedt
1777–1789: Mathias von Hermansson
1790–1792: Erik Ruuth
1792–1801: Arvid Fredrik Kurck
1802–1812: Samuel af Ugglas
1812–1818: Olof Elias Lagerheim
1818–1830: Salomon Löfvenskiöld
1831–1847: Jakob Cederström
1847–1848: Gustaf Sparre
1848–1864: Sven Munthe
1864–1877: Carl Johan Thyselius
1877–1880: Tönnes Hellmuth Wrangel
1880–1901: Hans Forssell
1901–1904: Herman Wikblad
1904–1914: Gustaf Fredrik Munthe

Pääjohtajat

1914–1927: Karl Hjalmar Abraham Nehrman
1927–1930: Gustaf Ernst Grefberg
1930–1943: Lennart Berglöf
1943–1950: Eric Sverne
1950–1969: Rolf Dahlgren
1969–1983: Edvard Reuterswärd
1983–1991: Sven-Eric Nilsson
1991–1994: Claes-Eric Norrbom
1994–2000: Sture Johansson
2000–2006: Anders Eriksson
2006–2015: Claes Ljungh
2015–2016: Ylva Grahn Agering
2016–2023: Gunnar Larsson
2023–: Anne Vadasz Nilsson

Katso myös

Lähteet

Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912
Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 275, Otava 1962
Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1962

Viitteet

↑ Engman, Max: Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen, s. 24. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2

Kirjallisuutta

Nils Edén, Erik Schalling ja L. Berglöf: Kammarkollegiets historia, Stockholm 1941
Aulis J. Alanen: Suomen provinssikonttori ja suomalaisuuskysymys 1700-luvun keskivaiheilla. Teoksessa Historiallinen Arkisto 44, Suomen historiallinen seura 1938, s. 229–249
Pentti Renvall: Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita Vaasa-kauden Suomessa, Tammi 1949, toinen painos 1962
Erkki Lehtinen: Suomen kameraalinen keskushallinto 1600-luvun alkupuolella. Teoksessa Historiallinen Arkisto 57, Suomen historiallinen seura 1961, s. 124–199