Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kajaani Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1907
Lakkautettu	fuusioitu Yhtyneisiin Paperitehtaisiin vuonna 1989
Toimitusjohtaja	Juhani Ahava (viimeinen)
Avainhenkilöt	Kalle Välimaa, Hjalmar Gabriel Paloheimo, Karl Alfred Paloheimo, Paavo Paloheimo, August Annila, Ivan Sergejeff (perustajia)
Kotipaikka	Kajaani, Suomi
Toimiala	metsäteollisuus
Tuotteet	paperi, sellu, sahatavara, puutuotteet, tiilet, myllytuotteet, elektroniikka
Liikevaihto	1,5 mrd. mk (n. 250 milj. €) viimeinen toimintavuosi 1988
Omistaja	Kansallis-Osake-Pankki ja Vakuutusosakeyhtiö Pohjola
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kajaani Oy (vuoteen 1945 saakka Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö) oli Kajaanin Tihisenniemellä Kajaaninjoen rannassa toiminut, paperin, sahatavaran ja sellun valmistusta vuosina 1907–1989 harjoittanut yritys. Se sulautettiin lopulta osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita.

Yhtiön perustava kokous pidettiin 9. maaliskuuta 1907 Riihimäellä. Yhtiön nimi oli aluksi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö. Yhtiön pääosakkaita olivat Kalle Välimaa sekä Paloheimo-veljekset Hjalmar Gabriel Paloheimo, Karl Alfred Paloheimo ja Paavo Paloheimo. Muut osakkaat olivat ähtäriläinen August Annila ja kajaanilainen kauppias Ivan Sergejeff.^[1] Yrityksen alkuperäinen nimi vaihtui Kajaani Oy:ksi vuonna 1945.^[1]

Perusteina puunjalostusteollisuuden perustamiselle Kajaaniin olivat havupuumetsät, koskivoima ja rautatie. Ensimmäisenä tuotantolaitoksena aloitti vuonna 1907 saha. Ensimmäinen paperikone PK1 käynnistyi vuonna 1919 ja puutyötehdas vuonna 1924. Lisäksi Kajaani Oy valmisti tiiliä, puusepäntuotteita, spriitä ja klooria, myllytuotteita ja sillä oli myös oma maatila. Se harjoitti lisäksi malminetsintää.

Kajaani Oy ja sen seuraajat olivat lähes koko toimintansa ajan Kajaanin ja Kainuun suurin yksityinen työnantaja, ja yhtiöstä käytettiin nimitystä ”Kainuun leivän isä”. Parhaimmillaan 1950-luvun alkupuolella yhtiö työllisti lähes 7 000 työntekijää, joista lähes 5 000 oli metsätöissä. Välittömän taloudellisen vaikutuksensa lisäksi yhtiö nosti Kajaanin 1920-luvun alussa huomattavaksi valtakunnalliseksi teollisuuskeskukseksi. Presidentti Urho Kekkosen isä Juho Kekkonen työskenteli myös yhtiön palveluksessa.

Kajaani Oy:n pääomistajat Kansallis-Osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola päättivät sulauttaa Kajaani Oy:n Yhtyneisiin Paperitehtaisiin vuoden 1989 aikana, jolloin Yhtyneistä tuli Suomen kolmanneksi suurin metsäyhtiö Kymmenen ja Enso-Gutzeitin jälkeen. Siitä tuli edelleen osa UPM-Kymmene-konsernia vuonna 1996.

Kajaani Oy -konsernin viimeisen toimintavuoden eli vuoden 1988 liikevaihto oli noin 1,5 miljardia markkaa eli noin 250 miljoonaa euroa.

• 1907 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö aloitti toimintansa, sahan tuotanto alkoi
• 1910 Kajaanin sellutehdas käynnistyi
• 1917 Ämmäkosken voimalaitos valmistui (voimalaitosta laajennettu 1940-luvulla)
• 1918 Yhtiön osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi
• 1919 Paperikone 1 (Karlstads Mekaniska Verkstad) käynnistyi
• 1943 Koivukosken voimalaitos valmistui
• 1945 Yhtiön nimi muuttui Kajaani Oy:ksi
• 1957 Jätelipeän polttokattila (kattila 4) valmistui
• 1957 Yhtiön 50-vuotisjuhlat. Esiintymässä muun muassa Kipparikvartetti
• 1963 Paperikone 2 (Valmet) ja höyrykattila 5 käynnistyivät
• 1970 Yhtiö aloitti elektroniikkatuotannon (Kajaani Oy elektroniikka, myöh Kajaani elektroniikka Oy, nyk Metso Automation Oy Kajaani)
• 1971 Paperikone 3 (Valmet) käynnistyi
• 1973–1985 Toppilan sellutehdas Oulussa oli osa Kajaani Oy:tä
• 1982 Paperikone 4 (Valmet) käynnistyi, sulfiittisellutehdas lakkautettiin, elektroniikkateollisuus myytiin
• 1983 Paperikone 1 pysäytettiin ja myytiin vuonna 1988 Kiinaan Qingdao Bei-Fa-yhtiölle
• 1989 Kajaani Oy yhdistyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita
• 1996 Repola Oy ja Kymmene Oy yhdistyivät; Kajaanin tehdas tuli osaksi UPM-konsernia

Kajaani Oy:n toimitusjohtajat:

• Paavo Werner Paloheimo (1868–1921), johtajana 1907–1921
• Väinö Kotilainen, johtajana 1921–1924, vuorineuvos
• Assar Wichmann, johtajana 1924–1934
• Niilo Kanto (1897–1956), johtajana 1934–1956, diplomi-insinööri, vuorineuvos
• Paavo Kivi, johtajana 1956–1962
• Olli Paloheimo (1894–1974), johtajana 1956–1962, vuorineuvos
• Mikko Tähtinen (1914–2003), johtajana 1962–1978, diplomi-insinööri, vuorineuvos
• Juhani Ahava, johtajana 1978–1989, vuorineuvos (Kajaani Oy:n viimeinen toimitusjohtaja)

Toimitusjohtajat asuivat 1941–1989 Koskikarassa, joka oli yhtiön edustusasunto Kajaaninjoen rannalla.

Kajaani Oy:n suurin tuotantolaitos oli Kajaanin paperitehdas.

Pääartikkeli: Kajaanin paperitehdas

Vuodesta 1910 vuoteen 1982 saakka Kajaanissa toimi myös Kajaanin sellutehdas.

Pääartikkeli: Kajaanin sellutehdas

Yhtiöllä oli myös vuodesta 1973 vuoteen 1985 sulfiittiselluloosatehdas Oulun Toppilassa (Kajaani Oy:n Toppilan sellutehdas). ^[2] Sulfiittiselluloosamarkkinoiden romahtamisen vuoksi Toppilan tehtaan kaikki 320 työntekijää irtisanottiin ja tehdas lakkautettiin.

Pääartikkeli: Toppilan sellutehdas

Kajaani Oy:llä oli kolme sahaa: Kajaanin saha, Suomussalmen saha ja myöhemmin myös Sotkamo Oy:ltä ostettu Sotkamon saha.

Pääartikkeli: Kajaanin saha

Kajaani Oy:n elektroniikkatuotanto käynnistyi vuonna 1970 silloisen toimitusjohtaja Mikko Tähtisen ja Oulun yliopistossa toimineen professori Matti Otalan vaikutuksesta. Toiminnan oli suunniteltu keskittyvän pääasiassa sellu- ja paperiteollisuuden mittalaitteisiin. Projekti tunnettiin alkuvaiheessa nimellä Oy Jänkä Elektronics Ab.

Tärkeimmät tuotelinjat elektroniikkatuotannossa olivat taksien taksamittarit (myöhemmin Semel Oy), paperiteollisuuden anturi- ja automaatioteknologia (sakeus-, retentio- ja kuidunpituusmittarit) sekä yleisradioyhtiöiden käyttämät äänipöydät, joiden tuotanto 80-luvun puolivälissä myytiin oululaiselle Jutel Oy:lle.^[3] Kajaani Oy:n PK4-paperikonekaupan yhteydessä vuonna 1982 elektroniikkateollisuus myytiin paperikoneen toimittaneelle Valmetille. Yrityksessä työskenteli 1980-luvun lopulla noin 300 henkilöä. Kajaani Elektroniikka jatkoi toimintaansa vuoteen 1993 saakka, jolloin se liittyi osaksi Valmetin Prosessimittaukset-liiketoimintayksikköä. Kajaanin elektroniikkayksikkö oli tämän jälkeen yrityskauppojen myötä osa Metso-konsernia (Metso Automation) vuoteen 2015 asti ja nykyään se on jälleen osa uudelleensyntyneen Valmet Oy:n Valmet Automaatio liiketoimintalinjaa.^[4]

Kajaani Oy:llä oli muun muassa ikkunoita ja ovia valmistavaa puusepänteollisuutta. Tuotantolaitokset toimivat aluksi Tihisenniemellä ja sittemmin Kajaanin Petäisenniskassa ja Oulussa (Oulux Oy). Puusepänteollisuus on toiminut myöhemmin nimillä Porin Puuosa Oy ja Kaukas Timber Components Oy.

Kajaani Oy:llä oli höyryvoimalaitos Tihisenniemellä Kajaanissa sekä Toppilassa Oulussa. Lisäksi yhtiön omistukseen kuuluivat seuraavat vesivoimalaitokset:

• Ämmäkosken voimalaitos
• Koivukosken voimalaitos
• Kallioisen voimalaitos
• Katerman voimalaitos

Emäjokeen rakentamansa Leppikosken voimalaitoksen yhtiö myi sen valmistuttua vuonna 1962 Oulujoki Oy:lle.

Kajaanin sellutehtaan yhteydessä toimi sulfiittispriitehdas, joka valmisti sellutehtaan sivutuotteena spriitä polttoaineeksi. Spriitehdas oli toiminnassa vuosina 1941–1958. Spriitehtaan rakennukset purettiin 2000-luvun alussa sellutehtaan purkamisen yhteydessä.

Yhtiön omistama Ensilän mylly Kajaanissa tuotti viljatuotteita yhtiön käyttöön sekä myytäväksi. Tiilinen myllyrakennus on pystyssä koneineen Kajaaninjoen vastapuolella tehdasalueen kohdalla.

Kajaanin tehdasalueen välittömässä läheisyydessä Peuraniemessä toimi Jokapaikan tiilitehdas vuoteen 1946 saakka. Tiilitehtaassa valmistettiin valtaosa Kajaanin tehdasrakennusten rakentamiseen käytetyistä tiilistä.

Kajaani Oy omisti myös osan Oulu Oy:stä vuodesta 1936 vuoteen 1986 saakka, jolloin se myi osuutensa siitä toiselle omistajalle, Veitsiluoto Oy:lle.

Pääartikkeli: Oulu Oy

Kajaani Oy:n liikemerkkinä eli logona oli aiemmin poron pää ja sittemmin kokonainen poron ääriviivat käsittävä hahmo. Yritystunnus kuvaa Kajaanin tehtaan sijaintia Tihisenniemellä, Peuranpäänlahden rannalla. Peuranpäänlahti oli Kajaaninjoessa, Tihisenniemen vieressä nykyisen paperitehtaan lähistöllä sijainnut lahti, joka oli poron (peuran) pään muotoinen. Lahti on nyttemmin täytetty osaksi tehdasaluetta. Kajaani Oy:n porotunnusta on muutettu kolmesti. Viimeisimmän version porosta on suunnitellut Kalervo Kallio Kajaani Oy:n 50-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1957. Poro-liikemerkki oli käytössä Kajaanin paperitehtaalla vielä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n aikana vuosina 1989–1995. Vuonna 1996 poro vaihtui UPM:n aarnikotkaan.

Yhtiön pääkonttori sijaitsi Kajaanin Tihisenniemellä. Nykyään tilat ovat pääosin tyhjillään.

1930–1950 luvuilla Kajaani Oy:n arkkitehtina toimi Eino Pitkänen. Tuolta ajalta peräisin olevat rakennukset ovat pääosin hänen käsialaa. Vuosina 1962–1990 Kajaani Oy osti kaikki arkkitehtisuunnittelupalvelut arkkitehtitoimisto Osmo Sillman & Kumpp. Oy:ltä. Sillmannin suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa Paperikone 3 (1971) ja Paperikone 4 (1982) ja Keskusruokala (1970-luku). Sillmannin toimisto on suunnitellut myös suurimman osan uudemmista rakennuksista tehdasalueella. Sisustusarkkitehti Birger Hahl laati yhtiön toimistotiloihin sisustussuunnitelmia 1950-luvulla.

Tärkeitä Kajaani-yhtiölle kuuluneita rakennuksia Kajaanissa ovat muun muassa

• Pääkonttori (nyk. Keskuskonttori) Tihisenniemellä (arkkitehti Eino Pitkänen)
• Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitokset Kajaaninjoessa (arkkitehdit Onni Tarjanne ja Eino Pitkänen)
• Kajaani Oy:n puutarha nykyisen normaalikoulun vieressä (”Runtinpuoti”)
• Kajaani Oy:n sininen talo (purettu, sijaitsi Citymarketin vieressä)
• Sissikadun kerho (edustustila, nyk. ravintola Wanha Kerho)
• Makkolan ja Ensilän asuinalueet (suunnittelija muun muassa arkkitehti Heikki Tiitola)
• Lampitorni, joka on ensimmäinen yhtiön rakentama kerrostalo Makkolassa
• Paavolan lastentarha (nyk. Kennelpiirin toimitila)
• Ensilän maatila ja mylly
• Karolineburgin kartano
• Yhtiön johtajan asunto Koskikara Kajaaninjoen rannalla (Arkkitehti Eino Pitkänen)
• Vanha pääporttirakennus ja tehtaan paloasema (Arkkitehti Eino Pitkänen)
• Tuotantolaitokset Tihisenniemellä (suunnittelija muun muassa arkkitehdit Aarno Raveala ja Osmo Sillman)
• Vedenottamo
• Terveysasema
• Kajaanin saha
• Mittausasema (Osmo Sillmann), 1990
• Keskusruokala - Henkilöstöravintola Poronsarvi (Osmo Sillman), 197x
• Höyläämö
• Makkolan sauna- ja pesularakennus (purettu)

Lisäksi yhtiön omistukseen kuuluivat Makkolan, Suvantolan ja Ensilän asuinalueet saunarakennuksineen. Suurin osa asuinalueiden taloista on purettu. Myös Oulujärvellä oleva Ärjänsaari kuului yhtiön omistukseen ja sitä käytettiin yhtiöläisten vapaa-ajanviettopaikkana. Lisäksi yhtiön viereen muodostui Purolan ja Katiskan asuinalueet. Viimeinen Suvantolan 16:sta omakotitalosta poltettiin harjoituksessa 20.1.2009^[5].

Myös Kajaani Oy on monen suuryrityksen tavoin omistanut taidetta ja esimerkiksi käyttänyt tunnettuja taiteilijoiden töitä palkintoina ja liikelahjoina. Seuraavat taiteilijat ovat tehneet töitä Kajaani Oy:n tilauksesta:

• Kalervo Kallio (veistoksia, mitaleita)
• Raimo Raimela (grafiikkaa)
• Yrjö Rosola (veistoksia)
• Yrjö Forsén (maalauksia)
• W. A. Itkonen (piirroksia)
• L. Tokkola (maalauksia)

Suuri osa Kajaani Oy:lle tehdystä taiteesta on nykyään UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa ja osana taidekokoelmaa.

Kajaanin tehtaiden ja Toppilan sellutehtaan sisäistä liikennettä hoidettiin omilla vetureilla. Toppilassa tehtaan lopettamiseen saakka ja Kajaanissa vuoteen 1992 asti.

Kajaanissa on ollut käytössä seuraavat veturit:

• Valmet Move66 16/1975, myyty vuonna 1992 Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalle, jossa edelleen käytössä numerolla 11
• Valmet Move51m 507/1952 (Vv 14, Tve3) – Valmistusnumero: 507, valmistusvuosi: 1952, Siirretty Toppilan tehtaalle 1970-luvulla ja myyty edelleen Kuluntalahden siirtoradalle vuonna 1981, josta myyty vuonna 1987 Kempeleeseen Sakari Sivulalle.

Jokapaikan tiilitehtaan savenkuljetuksissa (yli 3 km:n pituinen rata tehdasalueelta Ruukinsuolle lähelle Sokajärven rantaa) ja sisäisissä kuljetuksissa on ollut 750 mm kapearaidekalustoa:

• Tuntematon veturi, käytössä 1926–1930, myyty Oy Uleå Ab:lle 30.12.1930
• Itävaltalaisen Austro-Daimlerin valmistama veturi, käytössä 1926–1931, Oy Uleå Ab:lle 31.7.1931, siirron aikoihin varustettu puukaasuttimella
• Lokomo 3/30.4.1934
• Lokomo 22/17.5.1939

Katerman voimalaitoksen rakennustöihin hankittiin myös 750 mm raideleveyksiset

• Valmet Move1 10/15.8.1945 (puukaasutin)
• Hibberd Planet ?/12.7.1946 (3,5 tonnin malli, dieselmoottori)
• Hibberd Planet ?/23.7.1946 (3,5 tonnin malli, dieselmoottori)

Kapearaidekaluston käyttö rakennustöissä päättyi 1947.

Kajaani Oy:llä, Oulujoen Uittoyhdistyksellä ja Uittokalusto Oy:llä oli useita uittokäyttöön tarkoitettuja laivoja, kuten esimerkiksi:

• S/S Kajaani I
• S/S Kajaani (myös uudempi 1950-luvun moottorivene on ollut nimeltään Kajaani II)
• S/S Kajaani III
• S/S Kajaani IV
• S/S Kajani V
• S/S Kajaani VI
• M/s Kunto
• S/S Kouta
• M/S Ämmäkoski
• S/S Toukka
• S/S Tevä
• S/S Ärjä
• Vesibussi Ärjä (vanhempi, puinen)
• Vesibussi Ärjä (uudempi, lasikuituinen)
• M/S Pömppä N:o 12
• M/S Kärppä, 252/1961
• Hinaaja 240/1960
• Räkätti
• Jumpo
• Ahmas
• Leppikoski
• Seitenoikea
• Kuhmo
• M/S Huikka
• S/S Uitto III, varppauslaiva
• S/S Uitto VI, varppauslaiva
• S/S Uitto VII, varppauslaiva
• S/S Uitto VIII, varppauslaiva
• S/S Uitto IX, varppauslaiva

• Kuluntalahden siirtorata
• Kainuun museo
• Pohjan Sellu
• Toppila Oy
• Oulu Oy
• Iisalmi-Kontiomäki-rata

• Sakari Virtanen, Yhtiöstä yksiköksi : UPM Kajaani 100 vuotta, UPM-Kymmene Oyj Kajaani, 2006, 295 s., kuv. + 1 DVD-levy, ISBN 951-9070-34-6 (sid.)
• Sakari Virtanen, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982. Ensimmäinen osa. Helsinki 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
• Sakari Virtanen, Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907–1982. Toinen osa. Helsinki 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
• Paavo Tuovinen. Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907-1982, valokuvat: Kajaani Oy:n arkisto, Kainuun museo, Akke Virtanen. Kajaani. 1982.
• Kajaani Oy Toimintakertomus 1978 (1979). Kajaani Oy. Kajaani.
• Veikko Huovinen. Kajaani Oy 70 vuotta 1977. Kajaani. Kajaani Oy. 1977.
• Otso Kukkonen. Kajaani Oy 1907-1967. Kajaani. Kajaani Oy, 1967
• Paavo Susitaival. Kajaani Oy 1907-1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
• Lehtonen, K. F., Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907-1932. Kajaani, 1932 (25-vuotisjuhlajulkaisu)
• Veikko Keränen. Kajaanin sellutehdas 1909-1982. Veikko Keränen. Kajaani. 1982.
• Kauppila, Raili. Yhtiö järjestää. Kainuun museon näyttelyjulkaisu. 1997. Kajaani.
• Kauppila Raili, Kainuun Museo. UPM Kajaani 100 vuotta 1907-2007. Hämeen Kirjapaino Oy. 3/2007.
• Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti. Kajaani Oy 1975-1989
• Kajaanin kuulumisia : henkilöstölehti. Yhtyneet paperitehtaat Oy 1990-
• Kajaani Oy:n kuulumisia. Kajaani. 1942-1989
• Keskisarja, Teemu, Afäärifennomaanit, Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina, Porvoo, 2006 (WSOY).
• Paavilainen, Marko. Eversti, Upseeri ja teollisuusmies Olli Paloheimo, Porvoo, 2006 (WSOY)
• Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005), Telan ympäri - Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.

• Unohtumattoman paperitehtaan muisto (DVD-dokumentti). 2008. Kajaani
• Paperitehtaan väkeä (DVD-elokuva), UPM-Kajaani. 2007. Kajaani
• Kajaani Oy:n toimintaa, lyhytelokuva, n. 30 min. Veikko Aitoaho. 1950-luku. Kajaani. https://www.youtube.com/watch?v=w3g_RzDTo7s
• Kajaani Oy, lyhytelokuva. 1989. Kajaani.

• Vesa Määttä: Vuorineuvos Niilo Kanto (1897–1956). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Oulun teollisuuden kehitys (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuluntalahden tukkien siirtorata (Arkistoitu – Internet Archive)
• Renforsin ranta (Tihisenniemi - Peurapäänlahti - Peuraniemi)
• Jokapaikan tiilitehtaan radan linjaus (Peruskartta 1:20.000 Kajaani 1952, Timo Meriluodon karttasivut)