PROFILPELAJAR.COM

Kaarlo Hänninen
Henkilötiedot
Syntynyt	31. lokakuuta 1876; Kuusamo
Kuollut	25. maaliskuuta 1939 (62 vuotta); Helsinki
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	Kirjailija, tutkija ja kansanedustaja
Vanhemmat	Erland Törmänen ja Susanna Eliaksentytär Käkelä
Puoliso	Rauha Saima Faller
Kirjailija
Äidinkieli	Suomi
Tuotannon kieli	Suomi
Tyylilajit	Oppikirjat ja kaunokirjallisuus
Aiheet	Kaunokirjallisuudessa seikkailut ja sadut.
Esikoisteos	Havaintoja Paanajärvestä 1912
Muuta tietoa
	Maalaisliiton kansanedustaja 1924-1939
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Kaarlo Hänninen (31. lokakuuta 1876 Kuusamo – 25. maaliskuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, tutkija ja Maalaisliiton kansanedustaja.

Elämäkerta

Hännisen vanhemmat Erland Törmänen ja Susanna Eliaksentytär Käkelä kuuluivat molemmat vauraisiin talonpoikaissukuihin. Perheessä oli paljon lapsia. Kaarlo oli ainoa, joka pantiin kouluun. Hän kävi koulunsa Kuusamon kirkonkylän yksityisessä kansakoulussa ollen luokkansa parhaimpia oppilaita. Luonteeltaan Kaarlo oli hiljainen pohtija. Pojan tiedonhalu ilmeni innokkaana kyselemisenä ja kuuntelemisena.

Koulusivistystä on nyt tarpeeksi, tuumi isä Erland, Hännis-Lanteri kansakoulun päättyessä. Kuitenkin pastori ja kansakouluntarkastaja J. Reini suostutteli isän laittamaan poikansa Jyväskylän seminaariin. Hänninen opiskeli opettajaksi Jyväskylän seminaarissa vuosina 1897–1899. Valmistumisvuonna hän teki kahden toverinsa kanssa pitkän matkan Vienan Karjalaan ja Ruijan Lappiin ja julkaisi myöhemmin kokemuksensa kirjassaan Kolme partiopoikaa Lapin erämaassa.

Vuonna 1900 Kaarlo Hänninen sai ensimmäisen opettajan virkansa Kemistä. Hän ryhtyi miltei saman tien suorittamaan ylioppilastutkintoa yksityisoppilaana. Tenttimässä hän kävi Helsingissä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1906, minkä jälkeen hän muutti perheineen Helsinkiin, kirjoittautui Helsingin Aleksanterin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan ja alkoi opiskella pääaineenaan maantiede. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1910.

Hänninen tutustui tulevaan vaimoonsa Rauha Saima Falleriin opiskelumatkallansa ja avioitui 1902. Perheeseen syntyi seitsemän lasta ja Hänninen muutti perheineen Helsinkiin. He palasivat Kemiin vuonna 1910 ja Hänninen palkattiin tuntiopettajaksi Kemin yhteiskouluun. Hän ei kuitenkaan viihtynyt virassaan kuin vuoteen 1913 asti. Sen jälkeen hänestä tuli Helsingin suomalaisen jatko-opiston maantieteen lehtori, jonka virassa hän toimi 1920 asti. Kaarlo halusi jatkaa opintojaan ja tutkimuksiaan. Hän valmisteli väitöskirjaansa kuusamolaisista drumlinmaisemien järvistä ja reiteistä Oulankajoen alueella Kuusamossa. Se valmistuikin vuonna 1915. Helsingin suomalaisen jatko-opiston maantieteen lehtorina hän toimi samalla vuoteen 1920 asti.

Vuonna 1919 Hänninen hankki yhdessä ystävänsä Jaakko Kiven kanssa Tapola-nimisen maatilan Tampereen läheltä, jonne he perustivat kananhoidon mallitilan. He julkaisivat vuonna 1924 Kananhoidon käsikirjan. Tila ei kuitenkaan kannattanut ja se jouduttiin myymään tappiolla pois. Selvitäkseen tilanpidon jättämistä veloista Hänninen alkoi kirjoittaa oppikirjoja ja myös kaunokirjallisia teoksia.

Vuonna 1916 hän julkaisi oppikirjan Nykyaikainen maantieteen opetus ja sittemmin 1920-luvulla lisää oppikirjoja mm. Yleismaantieteen oppikirjan yhdessä K. E. Kivirikon kanssa, Talousmaantiede I ja II:n sekä Kansakoulun maantieto- ja kotiseutuopin. Samaan aikaan hän oli tuntiopettajana Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilla ja Helsingin Uudessa yhteiskoulussa. Oppikirjojen kirjoittaminen auttoi kanatilan vuoksi velkaantunutta Hännistä talousvaikeuksissa.

Kaarlo Hännisen kaunokirjallinen tuotanto käsittää nuorten seikkailukirjoja ja satuja. Hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa Kiveliön karkurit ilmestyi vuonna 1923. Vuonna 1927 ilmestyi mainittuun teokseen perustuva mykkäelokuva Muurmanin pakolaiset, jossa näytteli muun muassa iiläisen kansanedustajan Maria Sofia Paason tytär Eine Laine. Erkki Karu ohjasi. Viimeinen teos Kolme partiopoikaa Lapin erämaassa ilmestyi vuonna 1936. Lähes kaikessa Kaarlo Hännisen kirjallisuudessa näkyy rakkaus kotiseutuun, jonka luontoa hän kuvaa vivahteikkaasti. Häneltä ilmestyi 30 teosta, joista puolet oli kaunokirjallisia ja puolet tutkimus- tai oppikirjoja. Kuoleman jälkeen löytyi kahteen teokseen keskeneräisiä konsepteja.

Kaarlo Hänninen valittiin ensimmäisen kerran Maalaisliiton kansanedustajaksi vuonna 1924. Hänen tärkeimmäksi poliittiseksi kysymyksekseen nousi Oulun–Kuusamon rautatie, josta hän kirjoitti kahdessa kirjassaan. Hänninen ajoi Koillismaan alueen maatalousväestön elinolosuhteiden parantamista, ja hänen ansiostaan sipulinviljelystä alettiin maksaa markkinointitukea. Kuusamoa varten säädettiin vuosina 1932–1934 oma pientilojen asutuslaki, jolloin pientilat voitiin lunastaa itsenäisiksi tiloiksi. Hännisen aloitteesta vuonna 1935 säädettiin Kuusamoa ja Posiota varten velkojen vakauttamislaki, jossa valtio takasi kohtuullisen velkamäärän velkaantuneille tiloille.

Henkilönä Hänninen oli miellyttävä, hyväntahtoinen, sydämellinen ja loputtoman kärsivällinen. Kansandustajana toimiessaan Kaarlo Hänninen sai sydänkohtauksen noustessaan eduskunnan portaita 25. maaliskuuta 1939. Tieto hänen kuolemastaan tuli järkytyksenä kuusamolaisille. Kuusamon kunta kustansi hautajaiset ja hautakiven. Kuusamon keskustaajamassa on nimetty Kaarlo Hännisen mukaan nimetty tie.

Hännisen tilalle eduskuntaan nousi sosialidemokraattien O. H. Kekäläinen. Paikka siirtyi SDP:lle, kun Maalaisliiton ja edistyspuolueen vaaliliiton kahdesta varamiehestä toinen oli kuollut ja toinen menettänyt kansalaisluottamuksensa.^[1]

Teoksia

Kaunokirjallinen tuotanto

Kiveliön karkurit, saksalaisten sotavankien seikkailuja Lapin ja Pohjois-Suomen erämaissa (WSOY 1923)
Kiveliön kuningas (WSOY 1923)
Jäämeren sankari, kertomus (WSOY 1925)
Suomen samoilijat : Aslak Morottajan ja Jorma Jussilan retkeilyjä osa I Pohjois Suomessa (Valistus 1926)
Kaksi karkulaista (WSOY 1927)
Suomen samoilijat II : Jorma Jussila ja Aslak Morottaja Pohjanmaalla ja Hämeessä (Valistus 1928)
Eläinten olympialaiset ja muita eläinsatuja (Valistus 1929)
Karhun kosto (WSOY 1929)
Arjak, heimonsa viimeinen (WSOY 1930)
Suomen samoilijat : Aslak Morottajan ja Jorma Jussilan retkeilyjä Suomen eri seuduissa osa III Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa (Valistus 1930)
Kuningas Äyräpää (WSOY 1931)
Bobi eli eläinten valtakunta (Valistus 1932)
Nuori sissipäällikkö, historiallinen romaani (WSOY 1933)
Aslak Jaur, kertomus Suomen muinaisuudesta (WSOY 1934)
Kolme partiopoikaa Lapin erämaassa (WSOY 1936)

Muu kirjallinen tuotanto

Havaintoja Paanajärvestä (Suomen maantieteellinen yhdistys 1912)
Drumlinmaisemien järvistä ja reiteistä Oulankajoen alueella Kuusamossa, väitöskirja (Suomen maantieteellinen yhdistys 1915)
Nykyaikainen maantieteen opetus (Valistus 1916)
Yleismaantiede : oppikouluja ja seminaareja sekä yksinopiskelua varten (Kirja 1920) K. E. Kivirikon kanssa
Kananhoidon käsikirja (WSOY 1924), Jaakko Kiven kanssa
Talousmaantiede 1, Euroopan maat (Kirja 1924)
Talousmaantiede 2, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Australia (Kirja 1924)
Uusi oppikoulun maantiede (Kirja 1924) K. E. Kivirikon kanssa
Kansakoulun maantieto ja kotiseutu-oppi (Valistus 1925)
Maantieteen opetus 1 (Valistus 1925)
Oulun-Kuusamon rautatie (1925)
Kuvia Suomesta : luontoa, elämää, kulttuuria, toimittajat Kaarlo Hänninen, J. E. Rosberg, Viljo Tolvanen. (Otava 1927)
Yleismaantieteen pääpiirteet : opettajia ja yksinopiskelua varten (Valistus 1927)
Maantieteen opetus 2 : Kotiseutuoppi : läksyttäinen valmistuskirja (Valistus 1928)
Lyhyt talousmaantieto : maamieskouluja, kansakoulujatko-opetusta ja opintokerhoja varten (Valistus 1929)
Oulun-Kuusamon-Paanajärven rautatie (1929)
Lisämaan antamisesta Kuusamon kunnan liian pienille tiloille sekä sanotussa kunnassa olevien viljelys- ja asunto-alueiden muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi (1931)