Justus Jonas (oikealta nimeltään Jodocus Koch; 5. kesäkuuta 1493 Nordhausen – 9. lokakuuta 1555 Eisfeld) oli saksalainen luterilainen uskonpuhdistaja. Hän oli Martti Lutherin työtoveri, ja hänellä oli merkittävä rooli uskonpuhdistuksen alkuvaiheen tilaisuuksissa, erityisesti Marburgin uskontokeskustelussa (1529) ja Augsburgin valtiopäivillä (1530).[1][2]
Elämä ja ura
Opiskellessaan Erfurtin yliopistossa Jonas muutti nimensä 1500-luvun saksalaisten oppineiden yleisen tavan mukaisesti. Hän tuli kyseiseen yliopistoon vuonna 1506, opiskeli oikeustiedettä ja humanistisia tieteitä ja valmistui maisteriksi vuonna 1510. Vuonna 1511 hän meni Wittenbergiin, jossa hän suoritti oikeustieteen tutkinnon. Hän palasi Erfurtiin vuonna 1514 tai 1515, hänet vihittiin papiksi ja vuonna 1518 hänet ylennettiin tohtoriksi molemmissa tiedekunnissa ja nimitettiin St. Severin kirkkoon kaniikiksi, johon liitettiin oikeustieteen professuuri. Hän ihaili Erasmuksen humanismia ja otti kreikan ja heprean kielen opetusohjelmaan tullessaan Erfurtin yliopiston rehtoriksi toukokuussa 1519.[1][2]
Jonas kääntyi Lutherin puolelle vasta Lutherin ja Johann Eckin välisen Leipzigin väittelyn jälkeen. Hän lähti Lutherin mukana Wormsiin vuonna 1521, ja Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas nimitti hänet siellä Wittenbergin yliopiston kanonisen oikeuden professoriksi. Lutherin oleskellessa Wartburgissa Jonas oli yksi aktiivisimmista Wittenbergin reformaattoreista. Hän omistautui saarnaamiselle ja väittelyille ja auttoi uskonpuhdistusta kääntämällä Lutherin ja Melanchthonin teoksia saksaksi tai latinaksi tapauksesta riippuen. Merkittävä oli erityisesti hänen Augsburgin tunnustuksen puolustuksen käännös. Seuraavat 20 vuotta hän järjesteli tapaamisia ja tilaisuuksia sekä oli diplomaattisessa työssä ruhtinaiden kanssa. Vuonna 1541 hän aloitti menestyksekkään saarnaretken Hallessa. Hänestä tuli Hallen kirkkojen superintendentti vuonna 1542. Vuonna 1546 hän oli läsnä Lutherin kuolinvuoteella Eislebenissä ja piti hautajaissaarnan, mutta samana vuonna herttua Morits karkotti hänet herttuakunnasta. Tuosta ajasta kuolemaansa saakka Jonas ei löytänyt vakaata toimeentuloa. Hän vaelsi paikasta toiseen saarnaten ja meni lopulta Eisfeldiin vuonna 1553, jossa hän kuoli. Hän oli ollut naimisissa kolme kertaa.[1][2]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
