Fredrik Viisas

Fredrik Viisas.

Fredrik III Viisas (saks. Friedrich der Weise; 17. tammikuuta 1463 Torgau – 5. toukokuuta 1525 Lochau)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1486–1525. Nykyään hänet muistetaan uskonpuhdistaja Martti Lutherin tärkeänä tukijana uskonpuhdistuksen aikana.

Fredrik Viisaan isä oli vaaliruhtinas Ernst, joka kuoli vuonna 1486. Fredrik jakoi aluksi vallan nuoremman veljensä Juhanan kanssa.[2] Fredrik oli huolissaan Habsburgien keisarisuvun vallan kasvusta, joten hän yritti koota Saksan ruhtinaista Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sisäistä vastapainoa keisarille ja ehdotti erilaisia uudistuksia, jotka olisivat lisänneet ruhtinaiden valtaa. Vuonna 1500 hänestä tuli keisarikunnan yhteiseksi hallitukseksi tarkoitetun Reichsregimentin puheenjohtaja, mutta kyseinen elin lakkautettiin pian. Keisari Maksimilian I:n kuoltua vuonna 1519 keisariutta tarjottiin Fredrikille, joka kuitenkin kieltäytyi siitä ja varmisti sen sijaan tuellaan Maksimilianin pojanpojan Kaarle V:n valinnan.[1][2]

Fredrik Viisas oli Martti Lutherin suojelija. Tämän takia paavi Leo X ei uskaltanut suoraan julistaa Lutheria pannaan, sillä hän pelkäsi menettävänsä Fredrikin tuen. Asiaan liittyi myös se seikka, että Fredrik oli ollut paavin ehdokas keisariksi. Samoin Fredrikin ansiosta Lutheria ei vaadittu Roomaan paavin kuultavaksi, vaan hänen kuulustelunsa suoritettiin Saksassa. Myöhemmin Fredrik auttoi Lutheria pääsemään Wormsin valtiopäiville puolustamaan oppiaan. Valtiopäivien jälkeen Fredrik vielä järjesti valtakunnankiroukseen joutuneelle Lutherille turvapaikan Wartburgin linnasta.

Fredrik Viisas oli myös merkittävä taiteiden ja sivistyksen tukija. Hän toimi taidemaalari ja graafikko Albrecht Dürerin ja taidemaalari Lucas Cranach vanhemman mesenaattina sekä humanisti Georg Spalatinin suojelijana. Fredrik perusti vuonna 1502 Wittenbergin yliopiston, jonne hän myöhemmin nimitti opettajiksi Lutherin ja tämän oppilaan Philip Melanchthonin. Hän keräsi merkittävän pyhäinjäännöskokoelman.[1]

Fredrik Viisas kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1525.[1] Hänet on haudattu Wittenbergiin. Uudeksi vaaliruhtinaaksi tuli hänen veljensä Juhana.

Lähteet

  • Kristinuskon historia 2000. Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7

Viitteet

  1. ↑ a b c d Frederick I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 23.9.2017.
  2. ↑ a b Nordisk familjebok (1908), s. 1306 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.

Aiheesta muualla