Lappi-Seppälän vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Seppälä ja Karoliina Aleksandra Sundell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1931 ja valmistui diplomi-arkkitehdiksi 1936. Lappi-Seppälä oli Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martaksen perustaja yhdessä Iikka Martaksen kanssa ja toimi toimiston johtokunnan puheenjohtajana 1935–1960. Lappi-Seppälä toimi maatalousministeriössä asutusasiainosaston arkkitehtina 1938–1945 ja rakennustoimiston päällikkönä 1945–1949. Tämän jälkeen Lappi-Seppälä oli Helsingin maistraatinraatimiehenä ja Helsingin yliopiston puurakennusopin opettajana 1949–1953 ja rakennushallituksen pääjohtajana 4. tammikuuta 1954[1]–1971. Lappi-Seppälän nimitys rakennushallituksen pääjohtajaksi aiheutti 1950-luvulla niin sanotun arkkitehtisodan. Arkkitehtiliitto oli ajanut puheenjohtajaansa Alvar Aaltoa tähän virkaan, ja vastalauseeksi Aallon syrjäyttämiselle liitto julisti rakennushallituksen työt liiton jäsenten saartoon. Tätä saartoa jatkui vuoteen 1957.
Näiden tehtävien ohella Lappi-Seppälä oli valtiovarainministeriön sotavahinkojen korvaustoimiston toimistopäällikkönä 1940–1942, Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan johtavana arkkitehtina 1942–1949 ja Miten rakennan -lehden päätoimittajana 1945–1967.
Lappi-Seppälä oli kokoomuksen kansanedustajana 1945–1953 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa. Lappi-Seppälällä oli myös lukuisia luottamustehtäviä eri järjestöissä ja yrityksissä. Hän sai professorin arvonimen 1969.
Lappi-Seppälä oli naimisissa Aamu Aulikki Kotivalo Koskimiehen kanssa 1936–1965. Avioeron jälkeen hän avioitui 1965 Mirja Inkeri Teräsvirran (ent. Wilenius) kanssa.[2] Suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) on hänen poikansa.[3]
↑Arvokkaita alueita Oulussa osa I, s. 36. Oulu: Oulun kaupungin keskusvirasto, 1999. ISSN 0357-8194 Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.6.2014).
