Arvi Oksala ottaa vastaan Senaatintorilla Akateemisen Karjala-Seuran lahjoittaman Tuisku-tyyppisen "Pilven Veikko" -lentokoneen Suomen ilmavoimille vuonna 1936.
Oksalan vanhemmat olivat liikemies Sakari Tapper ja Maria Oksanen ja puoliso vuodesta 1917 Xenia Thekla Feldmann.[1] Lääkäri, professori Arvo Oksala oli heidän poikansa.[2]
Oksala kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan lukiosta 1910 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1914. Ennen poliittista uraansa hän toimi apulais- ja osastoinsinöörinä rautatierakennuksilla 1914–1916 ja 1918–1919, Ahvenanmaan linnoitustöissä 1916–1917 sekä Metsähallituksen palveluksessa 1919–1920. Lauttauskalusto Oy-nimisen yhtiön toimitusjohtajana 1920–1937 toimiessaan hän oli samalla Jänisjärven lauttaus- ja Salmin uittoyhdistyksen uittopäällikkö 1922–1937.
Oksala julkaisi käsikirjan Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet 1926, joka ilmestyi uusittuna nimellä Uittoteknologia vuonna 1936. Sahateollisuuskoulun uittoteknologian opettajana Oksala toimi 1924–1932 ja Suomen Uittajainyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1928. Suomen Puunjalostusteollisuuden keskusliiton yliasiamies hänestä tuli 1937 ja Keskuskauppakamarin asiamies 1940. Oksala oli myös Suomen ja Venäjän välisen rajauittokomitean jäsen 1920–1922 ja kuului moniin muihinkin valtiollisiin komiteoihin ja neuvottelukuntiin.
Suomen uittajainyhdistyksen 25-vuotisjuhlakokouksessa pidetty tervehdyspuhe. Helsinki 1937
Perushankintaohjelma ja eräitä muita tärkeitä maanpuolustuksellisia kysymyksiä: syyskuulla 1938. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Kuopio 1938, 2. painos 1939
Liike-elämän työnantajajärjestön perustamisesta Suomeen. Suomen keskuskauppakamari, Helsinki 1945
Eikö ole ajoissa varoitettu: lausontoja vv. 1945-1947 valtiopäivillä. Kansallisen kokoomuspuoleen Uudenmaan läänin piiritoimikunta, Helsinki 1948
