Juridinen sukupuoli näkyy esimerkiksi henkilön passissa. Suomen passissa merkintä on joko F (female, nainen) tai M (male, mies). Niissä maissa joissa on käytössä kolmas sukupuoli valintana voi olla myös X (unspecified, määrittelemätön)
Juridinen sukupuoli määritellään yleensä syntymässä vauvan ulkoisten sukuelinten perusteella, joiden perusteella vastasyntynyt määritellään joko tytöksi tai pojaksi.[1] Niissä tapauksissa joissa sukupuolta ei voida määritellä näin tutkitaan myös kromosomit ja sisäiset sukupuolielimet ja sukupuoli määritellään myös näiden perusteella.[7]
Joissain maissa kuten Maltalla, Norjassa, Tanskassa tai Irlannissa sukupuolen voi muuttaa henkilön omalla anomuksella mahdollisesti harkinta-ajan jälkeen.[10]
Henkilötunnussidonnaisuus Suomessa
Suomen laissa ei ole mainittu, että sukupuolen pitää olla nainen tai mies eikä lakiteksti sisällä säännöksiä siitä miten sukupuoli määritellään. Käytännön vaatimus tulee siitä, että laki väestötietojärjestelmästä vaatii, että henkilöllä on määritelty sukupuoli henkilötunnusta varten. Henkilötunnuksessa yksilönumeron pariton numero tarkoittaa miestä ja parillinen naista. [7] Valtioneuvoston valmistelemassa lakiesityksessä ollaan siirtymässä vuonna 2027 juoksevaan numerointiin jolloin henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus samalla poistuu.[11][12]
Juridisen sukupuolen vaikutukset Suomessa
Juridisella sukupuolella on Suomessa vaikutuksia siihen, miten henkilöä kohdellaan lain edessä. Asevelvollisuus koskee vain miehiä, ja palvelukseen kutsutaan vain henkilöt, joiden juridinen sukupuoli on mies. Juridisen sukupuolensa naiseksi vaihtava ihminen saa keskeyttää palveluksensa. Äitiysavustus myönnetään vain juridisesti naiselle. Eläkejärjestelmässä naisille rahastoidaan työeläkkeitä varten enemmän kuin miehille. Juridista sukupuolta käytetään valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sukupuolikiintiöiden täyttämisessä, joilla taataan 40 prosentin edustus sekä miehille että naisille. Lisäksi jotkin lait ja asetukset säätävät miehille ja naisille erillisistä tiloista esimerkiksi vankiloissa.[13]
Juridinen sukupuoli ei vaikuta Suomessa sukupuolitettuihin tiloihin, kuten vessoihin, pääsyn laillisuuteen.[14]
Suomen Urheiluliitto on ottanut sen kannan, että urheilun sarjajako perustuu Suomessa lähtökohtaisesti urheilijoiden sukupuolen juridiseen määrittelyyn. Urheilujärjestöt ottavat lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset aina huomioon, mutta jaottelu miesten ja naisten sarjoihin perustuu kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen sääntöihin.[14]
