Juhana oli pitkään epäsuosittu Itävallan hovissa saksalaissympatioidensa sekä ausseelaisen postimestarin tyttären Anna Plochlin kanssa 1827 solmimansa epäsäätyisen avioliiton vuoksi. Hän asusteli tämän vuoksi Steiermarkissa, jossa pyrki edistämään henkistä ja taloudellista kehitystä. Hän perusti 1811 Graziin Joanneumina tunnetun suuren oppilaitoksen. Juhana palasi yllättäen valtiolliseen elämään vallankumousvuoden 1848 aikana. Kapinointia Wienistä paennut keisari Ferdinand I nimesi hänet 16. kesäkuuta sijaisekseen ja hän ryhtyi innolla purkamaan Metternichin poliittista järjestelmää. Juhana kuitenkin siirtyi 8. heinäkuuta Frankfurtiin, jossa kokoontunut saksalaisvaltioiden kansalliskokous valitsi hänet 29. heinäkuuta Saksan valtionhoitajaksi (saks.Reichsverweser). Ajatus Saksan yhdistymisestä ei kuitenkaan sopinut yhteen Itävallan monikansaisen valtakunnan intressien kanssa, joten valtionhoitajana Juhana oli paljolti sivussa tapahtumien kehityksestä Frankfurtissa. Preussin ja Itävallan sovittua Saksan liiton uudistamisesta – ja sen ylimmän johdon antamisesta liittokomissiolle – Juhana erosi tehtävistään 20. joulukuuta 1849. Hän asui sen jälkeen Grazissa.[1]