Juhana (Johann Baptist Josef Fabian Sebastian; 20. tammikuuta 1782 Firenze – 11. toukokuuta 1859 Graz)^[1] oli Itävallan arkkiherttua, joka toimi sotapäällikkönä Napoleonin sodissa ja vuonna 1848 lyhyen aikaa Frankfurtin kansalliskokouksen valitsemana Saksan valtionhoitajana.

Juhanan isä oli Toscanan suurhettua, sittemmin pyhä saksalais-roomalainen keisari Leopold II. Hänen äitinsä oli Espanjan prinsessa Maria Ludovica. Juhana sai syyskuussa 1800 komentoonsa kenraali Moreauta vastaan asetetun itävaltalais-baijerilaisen armeijan, mutta kärsi tappion 3. joulukuuta Hohenlindenin taistelussa. Vuoden 1805 sodan aikana hän oli Tirolin alueen joukkojen komentajana. Vuoden 1809 sodan aikana Juhana saavutti Italiassa voiton Sacilen taistelussa 16. huhtikuuta ja eteni joukkoineen kohti Veronaa, mutta joutui perääntymään ja hävisi paluumatkalla 14. kesäkuuta Raabin taistelun. Hän yritti tuoda joukkonsa veljensä Kaarlen avuksi Wagramin taistelussa, mutta saapui paikalle liian myöhään ja itävaltalaiset kärsivät tappion. Vuonna 1815 Juhana komensi reservijoukkoja Reinin yläjuoksulla ja valtasi Hüningenin.^[1]

Juhana oli pitkään epäsuosittu Itävallan hovissa saksalaissympatioidensa sekä ausseelaisen postimestarin tyttären Anna Plochlin kanssa 1827 solmimansa epäsäätyisen avioliiton vuoksi. Hän asusteli tämän vuoksi Steiermarkissa, jossa pyrki edistämään henkistä ja taloudellista kehitystä. Hän perusti 1811 Graziin Joanneumina tunnetun suuren oppilaitoksen. Juhana palasi yllättäen valtiolliseen elämään vallankumousvuoden 1848 aikana. Kapinointia Wienistä paennut keisari Ferdinand I nimesi hänet 16. kesäkuuta sijaisekseen ja hän ryhtyi innolla purkamaan Metternichin poliittista järjestelmää. Juhana kuitenkin siirtyi 8. heinäkuuta Frankfurtiin, jossa kokoontunut saksalaisvaltioiden kansalliskokous valitsi hänet 29. heinäkuuta Saksan valtionhoitajaksi (saks. Reichsverweser). Ajatus Saksan yhdistymisestä ei kuitenkaan sopinut yhteen Itävallan monikansaisen valtakunnan intressien kanssa, joten valtionhoitajana Juhana oli paljolti sivussa tapahtumien kehityksestä Frankfurtissa. Preussin ja Itävallan sovittua Saksan liiton uudistamisesta – ja sen ylimmän johdon antamisesta liittokomissiolle – Juhana erosi tehtävistään 20. joulukuuta 1849. Hän asui sen jälkeen Grazissa.^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana (Itävallan arkkiherttua) Wikimedia Commonsissa