PROFILPELAJAR.COM

Jens Alexander Zachariassen
Henkilötiedot
Syntynyt	24. toukokuuta 1839; Broager
Kuollut	14. kesäkuuta 1902; Uusikaupunki
Ammatti	urkujen valmistaja ja laivanvarustaja
Puoliso	Maria Helena Rivell
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Jens Alexander Zachariassen (24. toukokuuta 1839 Broager, Tanska – 14. kesäkuuta 1902 Uusikaupunki) oli tanskalaissyntyinen urkujen valmistaja ja laivanvarustaja, joka asui Suomessa vuodesta 1865 lähtien.

Zachariassen saapui 1865 Uuteenkaupunkiin kokoamaan kaupungin uuteen kirkkoon tanskalaiselta Marcussen & Søn -urkutehtaalta tilattuja urkuja. Zachariassen jäi pysyvästi asumaan Uuteenkaupunkiin, meni naimisiin 1869 paikallisen laivanvarustajan Johan Rivellin tyttären Maria Helena Rivellin kanssa ja aloitti itse urkujen rakentamisen 1866.

Urkutehdas

Zachariassenin urkutehdas toimi Uudessakaupungissa vuosina 1870–1923 ja valmisti yli 110 urut, joista on nykyään jäljellä parikymmentä. Zachariassen pystytti Uudenkaupungin kirkkoon 28-äänikertaiset urut, jotka oli valmistanut hänen äitinsä sukulaisten omistama Marcussen & Søn. Ensimmäiset omat urkunsa Zachariassen valmisti Keski-Porin kirkkoon, mutta ne on korvattu myöhemmin. Tehtaan valmistamat urut ovat korkealuokkaisia. Aluksi tehtaassa valmistettiin mekaanisia urkuja, mutta 1890-luvulla siirryttiin uuden ”virtauksen” mukaisesti valmistamaan pneumaattisia urkuja. Urkujen sointi edustaa täysromantiikkaa ja on lämpimän sävyinen ja kirkas sisältäen muun muassa huilu- ja viuluäänikertoja.

Tehdas oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin urkujen rakentaja. Huomattavimmat sen valmistamat urut olivat Viipurin tuomiokirkon urut (1895, 45 äänikertaa), jotka olivat valmistuessaan Suomen suurimmat, sekä urut Moskovan keisarilliseen oopperaan. Nykyään jäljellä olevista uruista suurimmat ovat Loviisan kirkossa (1898, 35 äänikertaa, laajennettu 1971).

Urkujen valmistus päättyi 1923 kun Uudenkaupungin urkutehtaan uudistaminen olisi vaatinut liikaa investointeja. Kaikkiaan urkutehdas ehti valmistaa 140 suurta kirkkourkua sekä lukuisia pienempiä urkuharmoneja.

Laivanvarustamo

Zachariassen toimi myös laivanvarustajana ja hän oli osakkaana 30 vuoden aikana seitsemässä purjealuksessa.

Zachariassenin kuoltua hänen perillisensä perustivat J. A. Zachariassen & Co -nimisen yhtiön, joka jatkoi Zachariassenin laivanvarustustoimintaa. Zachariassenin varustamo oli vuonna 1922 Suomen suurin tonnistolla mitattuna. Varustamon vuonna 1936 hankkima 6 537 bruttorekisteritonnin S/S Kronoborg oli 1930-luvun lopulla Suomen suurin kauppalaiva. Varustamo omisti myös Biskajanlahdella vuonna 1924 uponneen purjealus Port Caledonian. Viimeisen purjealuksensa, nelimastoparkki Port Stanleyn, varustamo myi romutettavaksi 1924 ja ensimmäisen höyrylaivansa varustamo hankki 1921.

Varustamoa johti Zachariassenin poika Alexander Gabriel Zachariassen (1870–1937) ja vuodesta 1937 tämän poika Berndt Zachariassen (1909–1995).

Sodan jälkeen Zachariassen hankki vielä neljä uutta laivaa menetettyjen tilalle mutta varustamotoiminta päättyi 1960-luvun lopulla kun moottorilaiva Kronoborg myytiin 1969 Ilmari Tuulen varustamolle ja seuraavana vuonna viimeinen laiva Wasaborg romutettiin.

Muuta yritystoimintaa

Alexander Zachariassen perusti Tampereen Epilänharjun kaupunginosaan Oy Excelsior Ab:n metallitehtaan, jossa valmistettiin erilaisia pienmetallituotteita kuten rakennus-, vene- ja valjasheloja, saksia, ruokailuvälineitä ja sotavuosina myös kenttäpakkeja. Vuonna 1924 Alexander Zachariassen perusti Laatokan Puu Oy:n vaneritehtaan Lahdenpohjan kauppalaan Laatokan rannalle. Zachariassenin suvulla oli myös vaneritehdas Heinolassa. Vuonna 1929 perustettu Heinolan vaneritehdas oli mennyt pian konkurssiin ja Zachariassenit hankkivat sen omistukseensa 1931.

Zachariassen osti vuonna 1893 Uudenkaupungin Kainpirtissä toimineen Lejmanin väkipyörätehtaan ja muodosti siitä Nystads Mekaniska fabrik och ångkvarn -nimisen yrityksen. Zachariassen perusti tämän yrityksen yhteyteen myös Sakun höyrysahan, joka toimi vuoteen 1957 asti.

Toisen maailmansodan jälkeen J. A. Zachariassen & Co joutui rauhanteon yhteydessä luopumaan Lahdenpohjan vaneritehtaasta ja myös Zachariassenin varustamon laivoja luovutettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon ja niitä joutui myös liittoutuneiden takavarikoimiksi. Zachariassen hankki 1940-luvun lopulla omistuksensa lahtelaisen vuonna 1908 perustetun Pyörä- ja Puuteollisuus Oy:n jolla oli tuotantolaitokset Lahdessa ja Kausalassa. Samoin hankittiin Lappeenrannassa vaneritehtaan omistanut Viipurin Faneritehdas Oy joka oli perustettu 1937.

Zachariassenin liiketoiminta hiipui 1960- ja 1970-luvuilla. Viipurin Vaneritehdas Oy myytiin 1967 Rauma-Repola Oy:lle. Heinolan Vaneritehdas jouduttiin rakentamaan uudelleen 1969 tapahtuneen tuhoisan tulipalon jälkeen ja vuonna 1975 tehdas myytiin Enso-Gutzeit Oy:lle. Pyörä- ja Puuteollisuus Oy puolestaan myytiin 1973 Lahden kaupungille joka myi sen eteenpäin Asko Oy:lle. Pyörä- ja Puuteollisuus Oy lopetti toimintansa 1974.

Rauma-Repola myi Viipurin vaneritehtaan Kymi-Strömberg Oy:lle vuonna 1986. Vuonna 1995 Kymmene-konserniin kuulunut Schauman Wood Oy lakkautti Viipurin vaneritehtaan keskittäen tuotannon Kaukaan vaneritehtaalle. Heinolan vaneritehdas puolestaan siirtyi Enso-Gutzeitilta Schauman Wood Oy:le 1990 ja vuonna 1996 tehdas tuli UPM-Kymmenen omistukseen. Heinolan vaneritehtaan toiminta päättyi 2010. Lahdenpohjan vaneritehdas jatkaa edelleen toimintaansa ja sen omistaa nykyisin Bumex-yhtiö.

Zachariassenin varustamon laivoja

Laivan nimi	Omistusaika	Tyyppi	Rakennusvuosi	Rakennuspaikka	Romutettu	Kantavuus tn	Muuta
S/S Anversoise	1923–1935	rahtihöyrylaiva	1901	Yarrow on Tyne, Englanti	1939 Briton Ferry, Wales	6 300	Ostettu Antwerpenistä 1921
S/S Gantoise	1923–1935	rahtihöyrylaiva	1902	Yarrow on Tyne, Englanti	1935 Blyth	6 330
S/S Saint Stephen	1924–1942	rahtihöyrylaiva	1911	Port Glasgow, Skotlanti	1968 kaatui ja upposi suolalastissa Brasilian rannikolla	7 350	Hankintahetkellä Suomen suurin laiva, myyty 1942 Brasiliaan
S/S Vasaborg	1926–1935	rahtihöyrylaiva	1909	Hampuri	1951 Antwerpen	7 800	Hankintahetkellä Suomen suurin laiva, entinen Union City, myyty 1935 Napoliin Italiaan, britit takavarikoivat sodan aikana 1940 Liverpoolissa, upotettiin 1944 Normandiassa aallonmurtajaksi
S/S Olovsborg	1928–1941	rahtihöyrylaiva	1912	Sunderland	1955 Rio de Janeiro	11 300	Hankintahetkellä Suomen suurin laiva, entinen Anglo-Egypten, myyty 1941 Brasiliaan
S/S Rolfsborg	1937–1941	rahtihöyrylaiva	1915	Fredrikstad, Norja	1945 upposi hiililastissa Firth of Forthissa törmättyään Empire Swordsman laivaan.	3 000	entinen Kollskegg, britit takavarikoivat 1941 Greenockissa
S/S Kronoborg	1938–1945	rahtihöyrylaiva	1920	Belfast	1970 Bilbao, Espanja	11 000	entinen Tower Dale, hankintahetkellä Suomen suurin höyrylaiva, luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon
S/S Marieborg	1938–1954	rahtihöyrylaiva	1920	Kööpenhamina	1967 La Spezia, Italia	3 000	entinen Olga S, myyty Maarianhaminaan Rederi Ab Nordfart-varustamolle ja sieltä 1958 Italiaan
S/S Finnborg	1948	rahtihöyrylaiva	1921	Odense	1948 upposi Cherbourgin edustalla törmättyään amerikkalaiseen S/S Southport-laivaan.	3 940	entinen Kirsten Maersk'
S/S Olofsborg	1956–1959	rahtihöyrylaiva	1944, 1947	Sunderland, Amsterdam	1971 Bilbao, Espanja	10 100	entinen Bernhard
M/S Wasaborg	1949–1970	rahtimoottorilaiva	1924	Fevig, Norja	1970 Hampuri	6 060	entinen Bernhard, myyty 1959 Puolaan
M/S Kronoborg	1957–1969	rahtimoottorilaiva	1938	Elsinore, Tanska	1972 Shanghai	6 096	entinen Slesvig, myyty 1969 Ilmari Tuulen varustamolla uudella nimellä M/S Tiuri