Jammu ja Kashmir (dogriksiजम्मू और कश्मीर, urduksiمقبوضہ کشمیر) on Intian pohjoisin liittoterritorio ja entinen osavaltio. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Srinagar. Jammu ja Kashmir jakautuu kolmeen alueeseen: Jammuun, Kashmiriin ja Ladakhiin. Osavaltiosta on sodittu useita kertoja Intian ja Pakistanin välillä. Jammun ja Kashmirin asukasluku on noin 12 541 302 (2011).[1]
Intian presidentti Ram Nath Kovind lakkautti 5. elokuuta 2019 asetuksellaan perustuslain vuonna 1949 laaditun 370. artiklan, joka myönsi alueelle osavaltion aseman ja laajan autonomian. Alue jaetaan kahdeksi liittoterritorioksi, Jammu ja Kashmiriksi sekä Ladakhiksi, jotka ovat Delhin keskushallinnon alaisuudessa.[2]
Kashmirin alue, joka on Pakistanin hallinnassa
Intian hallinnassa oleva Jammu ja Kashmir
Karttaan merkitty Aksai Chin on Kiinan hallinnassa.
Jammun ja Kashmirin alueesta suurin osa on vuoristoa, joka kuuluu Himalajan länsiosaan. Se voidaan jakaa lounaasta koilliseen seitsemään vyöhykkeeseen: tasangot, kukkulat, Pir Panjalin vuoret, Kashmirin laakso, Himalaja, Induksen ylävirran laakso ja Karakoramin vuoret. Ilmasto muuttuu lounaisosan tasankojen subtrooppisesta koillisosan vuoristoilmastoon. Lounaassa sataa vuosittain yli 1100 mm, koillisessa vain 75 mm. Alue on seismisesti aktiivista, pieniä järistyksiä tulee usein. Suuri maanjäristys, jonka keskus oli Pakistanin puolella, aiheutti tuhoja vuonna 2005.[3]
Osavaltion asukkaiden etninen tausta, kieli ja uskonto vaihtelevat alueelta toiselle. Muslimeita on enemmän kuin muualla Intiassa, noin kaksi kolmasosaa. Muista suuri osa on hinduja, mutta alueella on myös pienet sikhi- ja buddhalaisvähemmistöt.[3]
Pääosa väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä pengerretyillä rinnepelloilla. Riisi on tärkein viljelyskasvi.[3]
_(disputed_hatched).svg)
