James Bond on fiktiivinen brittiläinen vakooja, joka on esiintynyt vuodesta 1953 alkaen ilmestyneiden Ian FleminginJames Bond -jännitysromaanien ja niiden pohjalta tehdyn elokuvasarjan pääosassa. Bond tunnetaan myös koodinimellä 007. Hahmon käyttö on laajentunut myös erilaiseen oheismateriaaliin, kuten videopeleihin.
Bondin esikuviksi on esitetty useita todellisia henkilöitä. Yksi heistä on ukrainalaissyntyinen brittitiedustelija Sidney Reilly, joka hänestä kerrottujen tarinoiden mukaan liikkui sujuvasti Euroopan hoveissa ja harrasti kauniita naisia. KGB sai hänet houkutelluksi ansaan, ja hänet teloitettiin.[1]
Toinen esikuvaksi löydetty oli jugoslavialainen saksalaisten ja brittien kaksoisagentti Dušan ”Dusko” Popov. Hän kohtasi silloiseen Britannian tiedustelupalvelun edustajan Ian Flemingiin Lissabonissa vuonna 1941 Casino Estorilin pelikasinolla, jossa hän laittoi pöydälle 50 000 dollaria seteleinä. Popov kirjoittaa tapahtumasta muistelmissaan, ja hänen mukaansa Fleming hyödynsi tapahtunutta Casino Royale -kirjan uhkapelikohtauksessa. Popovinkin sanotaan olleen kova naistenmies. Hänen koodinimensä oli Tricycle (kolmipyörä).[2]
Bond on saanut nimensä yhdysvaltalaisen lintutieteilijän ja johtavan Karibian lintujen tutkijan James Bondin mukaan. Fleming oli innokas lintuharrastaja ja kirjoitti Casino Royale -kirjaa Jamaikalla. Hän muisteli myöhemmin pitäneensä nimeä sopivana, koska se oli anglosaksinen, epäromanttinen, lyhyt ja miehekäs.[3]
Isolla-Britannialla toimi Puolassa vuonna 1964 lyhyen aikaa vakooja, jonka nimi oli James Albert Bond. Ei ole tiedossa, että kirjailija Fleming olisi tuntenut tämän 36-vuotiaan tiedustelijakollegansa.[4]
Elämäkerta
Romaaneissa kerrotaan, että Bondin vanhemmat olivat skotlantilainen Andrew Bond, joka työskenteli Vickersille, ja sveitsiläinen Monique Delacroix. He kuolivat kiipeilyonnettomuudessa Ranskan Alpeilla, kun Bond oli 11-vuotias. Hänet kasvatti hänen tätinsä Charmian. Bond opiskeli Eton Collegessa, mutta hänet erotettiin sieltä nopeasti. 13-vuotiaana Bond opiskeli skotlantilaisessa Fettes Collegessa. Hän matkusti nuoruudessaan Itävaltaan, jossa hiihdonopettaja Hannes Oberhauserista tuli hänelle kuin isä. Romaanien Bond on toisen maailmansodan veteraani. Romaaneissa ei kerrota, kuinka Bondista tuli salainen agentti, mutta Casino Royalessa kerrotaan, miten hän sai 00-agentin statuksen: salamurhaamalla ensin japanilaisen salakirjoitusasiantuntijan New Yorkissa ja sitten saksalaisille vakoilleen norjalaisen Tukholmassa.[5]
Casino Royale -elokuvan yhteydessä laaditun taustatarinan mukaan Bond meni 17-vuotiaana Britannian laivaston kouluun, jossa hän oppi nopeasti ja häntä pidettiin synnynnäisenä johtajana. Hän palveli HMS Exeter -hävittäjällä, HMS Turbulent -sukellusveneellä, laivaston erikoisjoukoissa ja valiokommandojoukossa 030-erikoisyksikössä. Erikoisjoukkojen ja erikoisyksikön tehtävissä Bond palveli Bosniassa, Libyassa, Irakissa, Iranissa ja Somaliassa. Kun hänet ylennettiin komentajaksi, hän siirtyi laivaston tiedustelutehtäviin. Hän hankki tietoa Hongkongin luovutuksesta, Irakin aseohjelmista, Lockerbien pommi-iskusta ja S-300-ohjuskriisistä Kyproksella. Hänellä oli myös pelastustehtävä Taliban-liikkeen hallitsemassa Afganistanissa. Sotilasarvoltaan Bond on merivoimien komentajakapteeni. Lisäksi Bond opiskeli useissa yliopistoissa, muun muassa Cambridgessa ja Oxfordissa. Cambridgessa hänellä oli pääaineena itämaiset kielet. Näihin aikoihin Britannian salainen palvelu rekrytoi Bondin. Casino Royale -elokuvassa hän saa 00-agentin statuksen, kun hän toteuttaa peräkkäin kaksi ammattimaista salamurhaa.[5]
Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.[6]
Flemingin mukaan Bondilla on huoneisto modernisoidussa regenssityylin rakennuksessa. Se sijaitsee aukion laidalla King’s Roadin varrella LontoonChelseassa. Huoneiston pohjakerroksessa on olohuone, joka on vuorattu kirjoilla ja jossa on leveä ikkuna, jonka ääressä on koristeellinen empiretyylin työpöytä. Yläkerrassa on pieni makuuhuone, jossa on parisänky, jossa on tummansininen päiväpeite. Huoneessa on syvänpunaiset verhot ja kultainen sekä valkoinen Cole-tapetti. Hänen kylpyhuoneessaan on amerikkalaistyylinen suihku ja valkoinen laatoitus. Bondilla on skotlantilainen taloudenhoitaja. Flemingin Bond elää 1950-luvun poikamieselämää, joten hahmoa on päivitetty elokuviin. Elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962) Bondilla on asunnossaan eteishalli, kuvia klassikkoautoista ja televisio. Elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla (1973) Bond asuu nykyaikaisessa pohjakerroshuoneistossa, jossa makuuhuone avautuu olohuoneeseen ja jossa on hyvin varusteltu keittiö.[6]
Romaaneissa Bondin vaatteita kuvaillaan yksityiskohtaisesti. Hänen vaatteensa huokuvat eleganssia ja Bond on aina pukeutunut tilanteen mukaisesti. Suurkaupungissa tai matkustaessaan hänellä on yleensä tummansininen, yksirivinen puku, jonka mainitaan muistuttavan laivaston sarssikangasta tai olevan tropiikkiin sopivaa kampalankakangasta. Bondilla on musta neulottu solmio, jonka hän sitoo four-in-hand-solmulla. Hänen mielestään solmiota ei tule solmia Windsor-solmulla. Arkivaatteinaan hänellä on tropiikissa valkoinen tai tummansininen, lyhythihainen puuvillapaita, mustat housut ja nahkasandaalit tai narupohjakengät. Ensimmäisissä elokuvissa Bond käytti usein kuumaan säähän sopivia, kevyistä kankaista tehtyjä harmaita pukuja. 007 ja Kultasormi -elokuvan myötä Bond alkoi käyttää liivejä, mutta ne jäivät pois 1970- ja 1980-luvuilla, kun tilalle tuli ajan rennompaan tyyliin sopivat urheilutakit. 1980-luvulla Bond alkoi taas käyttää mittatilauspukuja.[7]
Fleming käytti Rolex-kelloa ja romaaneissa myös Bondilla on sellainen. Ensimmäiseen Bond-elokuvaan haluttiin samanmerkkinen kello kuin mikä kirjoissakin mainitaan. Rolex ei kuitenkaan suostunut antamaan elokuvantekoa varten ilmaiskappaletta, joten Bond käyttää elokuvassa Albert R. Broccolin kelloa, vaikka se onkin eri mallin Rolex kuin kirjoissa. Myöhemmin Bondin elokuvissa käyttämistä kelloista tuli tuotesijoittelun varhainen levittäjä. Pallosalamassa nähtiin useita Breitlingejä ja elokuvassa 007 rakastettuni sekä seuraavissa viidessä elokuvassa Bond käytti Seikon kelloa.[8]
Fleming kirjoitti Bondin moderniksi hahmoksi. Hänen ikänsä on romaaneissa noin 35–39 vuotta, ja Kuuraketissa hänen iäkseen kerrotaan 37. Bond on tarpeeksi nuori ollakseen erinomaisessa kunnossa ja tarpeeksi vanha ollakseen kokenut ammattilainen. Bondin elokuvanäyttelijöistä Sean Connery aloitti 32-vuotiaana, George Lazenby 29-vuotiaana, Roger Moore 45-vuotiaana, Timothy Dalton 41-vuotiaana, Pierce Brosnan 42-vuotiaana ja Daniel Craig 38-vuotiaana.[5][9]
Bond lausuu elokuvissaan säännöllisesti tutut sutkautuksensa ”Nimeni on Bond, James Bond” esitellessään itsensä ja ”ravistettuna, ei sekoitettuna” tilatessaan vodkamartinin.[11]
Autoista Bondiin liitetään elokuvissa erityisesti Aston Martin, mutta käytössä ovat olleet myös muut tunnetut arvoautot, kuten Lotus ja BMW. Flemingin kirjoissa Bondin oma automerkkinä on Bentley, Gardnerin romaaneissa myös Saab.
Bond käyttää aseenaan muun muassa Berettaa, Walther PPK:ta, Walther P99:ää, Walther PPS:ää, Walther P5:tä ja 9-millistä ASP:tä. Bond on varustautunut Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä. Q on MI6-tiedustelupalvelun varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan Q-osaston (Q Branch) päällikkö. Q:n valmistamia apuvälineitä ovat muun muassa rakettireppu, veden alla kulkeva auto sekä erilaiset rannekellot, joiden ominaisuudet yltävät laserista magneettiin ja erilaisiin räjähteisiin. Bondin ongelma on, ettei hän pysty koskaan palauttamaan tavaroita Q:lle ehjänä vaan yleensä romuttaa ne tehtävänsä aikana.
Lähteet
Cork, John & Collin Stutz: James Bond -ensyklopedia. (Suomentaneet Raija Becks & Henrik Laine. Uusi laajennettu painos) Helsinki: Readme.fi, 2015. ISBN 978-952-321-031-8
Moore, Roger & Owen, Gareth: Bond on Bond. 50 vuotta Bond-elokuvia. ((Bond on Bond. The Ultimate Book on Over 50 Years of 007, 2012.) Suomentanut Petri Stenman) Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0793-2
Viitteet
↑Tarkka, Jukka: Tiedustelun vaimea lumo. Helsingin Sanomat, 8.6.2014.
Eltonen, Tuuli: 007 ja tähtäimessä sukupuoli. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-218-3
Gresh, Lois H. & Weinberg, Robert: James Bondin pelit ja vehkeet. Toimivia laitteita vai mahdottomia keksintöjä? ((The Science of James Bond. From Bullets to Bowler Hats to Boat Jumps, the Real Technology Behind 007’s Fabulous Films, 2006.) Suomentanut Mari Hyypiä) Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5280-4
O’Neill, Terry: Kaikki Bondista. ((All About Bond, 2012.) Suomentanut Lauri Niskanen) Helsinki: Nemo, 2013. ISBN 978-952-240-213-4
.JPG)
