Isopreeni on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä, erittäin haihtuvaa nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Se on palavaa, erittäin helposti syttyvää lämmön, kipinöiden tai liekkien vaikutuksesta. Isopreenin rakennekaava on CH2=C(CH3)CH=CH2.
Liukenee veteen huonosti 0,7 g/l, mutta erittäin hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja bentseeniin. Ilman stabilointiainetta isopreeni polymeroituu helposti valon, kuumuuden, hapettimien tai peroksidien vaikutuksesta. Isopreeniin on yleensä lisätty stabilointiainetta, esimerkiksi 4-tert-butyylipyrokatekolia.
Isopreenin polymeroitumistuotteita kutsutaan terpeeneiksi (C5H8)n. Yhdiste on luonnonkumin rakenneyksikkö.[1] Isopreenia esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Valmistus ja käyttö
Isopreeniä voidaan tuottaa luonnonkumista tai terpeeneistä niitä kuumentamalla, sitä syntyy myös öljynjalostuksen sivutuotteena. Synteettisesti isopreenia valmistetaan isopentaanista (C5H12) tai isopenteenistä eli 2-metyyli-2-buteenista (C5H10) poistamalla niistä vetyä. Myös isobuteenin ja formaldehydin tai asetonin ja eteenin välisissä reaktioissa muodostuu isopreeniä.[1]
Suurin osa isopreenista käytetään isopreenikumin (cis-polyisopreenin), styreeni-isopreeni-styreeni (SIS) -sekapolymeerien ja butyylikumin valmistukseen.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Isopreenille altistuminen saattaa aiheuttaa syöpää.[1]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
