Intian kansalaisuusmielenosoitukset 2019–2020 saivat alkunsa vuoden 1955 kansalaisuuslakiin (engl.Citizenship Amendment Act, lyh. CAA) tehdyn muutoksen myötä, jonka mielenosoittajat kokevat syrjivän muslimeita sekä uhkaavan Intian koillisten osavaltioiden kulttuuria. Lakimuutos hyväksyttiin ensiksi 10. joulukuuta 2019 Lok Sabhassa äänin 311–80 ja Rajya Sabhassa seuraavana päivänä 125–99. Lakimuutoksen tarkoitus on helpottaa kansalaisuuden myöntämistä luvattomille siirtolaisille, jotka saapuivat Afganistanista, Bangladeshista tai Pakistanista ennen vuotta 2015. Sen myötä kansalaisuuden voi myöntää hinduille, sikheille, buddhalaisille, jainalaisille, parseille ja kristityille, jotka pakenivat Intiaan uskonnollisia vainoja muslimienemmistöisissä kotimaissaan. Muslimit on jätetty lakimuutoksen ulkopuolelle vaikka esimerkiksi šiialaiset ja ahmadiyya-muslimitkin kohtaavat uskonnollisia vainoja.[1] Lakimuutoksen myötä Intian kansalaisuus voidaan myöntää kuusi vuotta maassa oleskelleille, jotka saapuivat ennen vuotta 2015.[2]
Modin ensimmäinen hallitus yritti saattaa lakimuutosta voimaan jo vuonna 2016, mutta tuolloin se epäonnistui Rajya Sabhan vastustukseen.[2] Vuoden 2019 heinäkuussa Modin toisen hallituksen sisäministeri Amit Shah ilmoitti hallituksen pyrkivän tunnistamaan ja karkottamaan luvattomat siirtolaiset koko maasta. Hallitusta arvostelevat syyttivät karkotusten kohdistuvan vain muslimeihin.[3] Elokuussa Assamin osavaltiossa julkaistiin kansalaisrekisteri (NRC), jonka myötä noin 1,9 miljoonaa ihmistä jäi ilman oleskelulupaa. Kansalaisrekisterin ulkopuolelle jääviä uhkaa eristysleirille päätyminen ja karkotus maasta. Rekisteri on kerännyt kritiikkiä siitä, että sen myötä myös sotaveteraaneja, poliitikkoja sekä entisen presidentin perheenjäseniä on joutunut todistamaan intialaisuutensa. Muutamissa tapauksissa nimilistalta löytyneen lähisukulainen kuten sisarus, lapsi tai vanhempi on jäänyt nimilistan ulkopuolelle.[4]
Muutos Intian kansalaisuuslakiin hyväksyttiin Lok Sabhassa 10. joulukuuta 2019, 12 tuntia kestäneen keskustelun jälkeen. Se sai taakseen ylivoimaisen enemmistön äänin 311–80.[5] Seuraavana päivänä Rajya Sabha hyväksyi lakimuutoksen äänin 125–99 kuusi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen.[6]
Mielenosoitukset
Kaikkein varhaisimmat mellakat syttyivät 4. joulukuuta Assamissa, jossa mielenosoittajat pelkäsivät suunnitellun lakimuutoksen tekevän bengalinkielisistä hinduista kansalaisia, mikä uhkaisi assamilaisten enemmistöasemaa. Mielenosoittajien mukaan kansalaisuuden myöntäminen bangladeshilaisille siirtolaisille uhkaa paikallista kieltä ja kulttuuria vaikka siirtolaiset olisivatkin hinduja.[7] Mellakoiden levitessä pääministeri Narendra Modi pyrki rauhoittelemaan kansalaisia ilmoittamalla, että Intian muslimeita pidetään yhä intialaisina. Hän syytti oppositiota levottomuuksien lietsonnasta valheilla, kuten sillä että syntyperäisiä muslimeita oltaisiin viemässä vankileireille.[8]Marxilaisen puolueen johtama Keralan osavaltiohallitus järjesti 600 kilometrin matkalle ulottuvan ihmisketjun, johon arvellaan osallistuneen 7 miljoonaa henkeä, vastustaakseen lakimuutosta 26. tammikuuta.[9]
6. tammikuuta 2020 mennessä uuden kansalaisuuslain vastaisia mielenosoituksia on tapahtunut 14 osavaltiossa ja 94 piirikunnassa. Ainakin noin 31 henkeä on kuollut mielenosoitusten yhteydessä. Kuolemantapauksista 70 prosenttia tapahtui Uttar Pradeshissa ja 20 prosenttia Assamissa.[10]
Ensimmäinen suuri mielenosoitus kansalaisuuslainmuutoksen puolesta, minkä järjestäjä ei ollut Intian kansanpuolue, tapahtui Mumbaissa 9. helmikuuta 2020. Tuolloin Maharashtran osavaltiossa vaikuttava alueellinen puolue Maharashtra Navnirman Sena järjesti tukimielenosoituksen kannattaakseen muutosta. Puolueen puheenjohtaja Raj Thackeray ilmoitti, että mielenosoituksiin tulee vastata mielenosoituksella kuten miekkaan miekalla.[11] Intian hallitus on järjestänyt useita kampanjoita kerätäkseen tukea kansalaisuuslaille ja rauhoittaakseen mielenosoituksia. Intian kansallinen vähemmistökomissio on pyrkinyt saamaan kristittyjä tukemaan lainmuutosta.[12] Kansanpuolueen sisällä väestörekisteri ja lainmuutos ovat paikoitellen aiheuttaneet protestieroja. Madhya Pradeshin osavaltiossa noin 700 henkeä erosi puolueesta vastalauseena kansalaisrekisterille ja lainmuutokselle.[13]
Lakiin kohdistuvaa kritiikkiä
Lain vastustajat jakautuvat pääosin kahteen ryhmään: toisten mielestä se syrjii muslimeja, toisten mielestä liikaa suosii.
Lakimuutosta on syytetty muslimeihin kohdistuvasta syrjinnästä, koska se ei huomioi vainottuja islaminuskoisia vähemmistöjä kuten šiialaisia ja ahmadiyya-muslimeita. Kriitikot ovat myös kysyneet, miksi se ei huomioi Tiibetin, Sri Lankan ja Myanmarin uskonvainoja pakenevia pakolaisia.[1] Mutta toisaalta Intian koillisissa osavaltioissa kuten Assamissa lakimuutos on herättänyt pelkoja paikallisen kulttuurin säilymisestä. Assaminkieliset pelkäävät jäävänsä bengalisiirtolaisten myötä vähemmistöksi omilla maillaan.[2] Intian perustuslakiin perustuvien argumenttien mukaan kansalaisuuslaki on perustuslainvastainen, minkä vuoksi se tulisi hylätä. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on ilmoittanut pitävänsä lakimuutosta sekä Intian perustuslain että ihmisoikeuksienvastaisena, koska se hyväksyy järjestön mukaan uskonnollisen syrjinnän.[14] Lain kumoamista perustuslainvastaisena on vaatinut myös intialainen nobelisti Amartya Sen.[15]
Lähteet
↑ abWhat is CAA?Times of India. 9.1.2020. Viitattu 10.2.2020.
