Henryk Bolesław Szeryng (22. syyskuuta 1918 Żelazowa Wola, Puola – 8. maaliskuuta 1988 Kassel, Saksa^[1]) oli puolalais-meksikolainen viulisti.

Szeryng oli juutalainen.^[2] Hän opiskeli viulunsoittoa Puolassa ja Carl Fleschin johdolla Berliinissä. Ensiesiintymisensä hän teki vuonna 1933. Vuosina 1933–1939 Szeryng opiskeli säveltämistä Nadia Boulangerin oppilaana Pariisissa. Toisen maailmansodan aikana Szeryng - joka hallitsi sujuvasti seitsemää kieltä - toimi Puolan pakolaishallituksen tulkkina ja esiintyi liittoutuneiden joukoille eri puolella maailmaa. Erään Mexico Cityssä annetun konsertin yhteydessä hänelle tarjottiin virkaa yliopiston jousisoitinosaston johtajana. Hän hyväksyi tarjouksen ja tuli Meksikon kansalaiseksi vuonna 1946. Seuraavina vuosina Szeryng keskittyi opettamiseen, ja jatkoi soolouraansa vasta vuodesta 1954 alkaen jolloin hän saavutti suurmenestyksen konsertissaan New Yorkissa. Hänestä tuli eräs aikansa tunnetuimmista viulisteista, joka teki esiintymiskiertueita kaikkialla maailmassa.

Szeryngin viulutaidetta on luonnehdittu mietityksi, itsetehostusta välttäväksi ja säveltäjän tarkoitusta kunnioittavaksi. Hän on tehnyt runsaasti levytyksiä, joista mainittakoon varsinkin Artur Rubinsteinin kanssa tehdyt Beethovenin ja Brahmsin viulusonaattien äänitykset.