Helsingin suurmoskeijahanke

Helsingin suurmoskeija oli vuosina 2016–2017 vireillä ollut hanke suuren moskeijan rakentamiseksi Helsinkiin.[1] Hankkeesta oli määrä käynnistää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu aikaisintaan kevätkesällä 2018.[2] Kaupungin virkamiehet hyväksyivät hankkeen,[1][2] mutta kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut sitä. Sen jälkeen joulukuussa 2017 hakijat vetivät tonttivarauksensa pois.

Suunnitelma

Tavoitteena oli rakentaa moskeija keskeiselle paikalle.[1] Sijaintipaikaksi suunniteltiin Hanasaarta Sörnäisten rantatien varressa. Lähellä sijaitseva Hanasaaren voimalaitos suljettiin vuonna 2023. Hankkeen tiedottaja Pia Jardi kertoi suunnitellun moskeijan kooksi noin 3 000 neliömetriä. Sen lisäksi viereen olisi rakennettu 15 000 neliömetrin monitoimikeskus, joka olisi sisältänyt muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.[3] Jardi arveli, että moskeijaan tulisi varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. Pidettiin myös mahdollisena, että moskeijan minareeteista tultaisiin antamaan rukouskutsuja.[1]

Taustalla toimivat järjestöt

Hanketta vetämään perustettiin 16. joulukuuta 2016 Oasis-säätiö. Säätiön hallituksessa ovat entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja entinen puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad.[4] Säätiöön kuuluvat kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura. Lisäksi suunnitteluun osallistui Helsingin Diakonissalaitos. Heinäkuussa 2015 tiedotusvälineet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa. Uutisointia seuranneina päivinä kirkosta eroaminen eroakirkosta.fi-sivuston kautta kaksinkertaistui.[5][6]

Fokus ry:n puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Suomen Muslimiliitto -yhdistykseen kuuluu viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry. Pia Jardi toimii kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Jardi on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.[7] Helsingin suurmoskeijahankkeen taustalla on myös nähty yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan.[8]

Rahoitus

Hankkeen kustannusarvio oli 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa olisi saatu Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjäksi ilmaantui Bahrain, joka olisi koordinoinut rahoitusta ja rahoittanut moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus olisi tiettävästi tullut Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa wahhabismia edustavilta arabiliikemiehiltä.[9][10] Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista oli lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.[1] Helsingin kaupunki katsoi tarvitsevansa apua rahoituksen seuraamiseksi.[2]

Myönteisiä lausuntoja

Hankkeen tiedottaja Pia Jardi korosti, että vaikka Helsingissä oli kolmisenkymmentä "rukoushuonetta",[11] muslimeilta puuttui "varsinainen moskeija", joita Suomessa oli vain yksi Järvenpäässä.[11] Hän totesi myös, että suurmoskeija olisi sekä sunnien että šiiojen yhteisessä rukouskäytössä. Hän ei uskonut ristiriitoja tulevan.[11] Kyseessä oli sunnimoskeija, minne kuitenkin myös šiiat toivotettiin tervetulleiksi.[12] Myös piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen näki asian niin, että suurmoskeija kokoaisi yhteen erilaisia muslimisuuntauksia.[13]

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI vaati Suomea koskevassa raportissaan 2013, että Helsingin seudulle rakennetaan maahanmuuttajataustaisille muslimeille "varsinainen moskeija".[14][15] ECRI kannusti Suomen viranomaisia vuoropuheluun maahanmuuttajataustaisten muslimien kanssa moskeijan rakentamiseksi ja suositti, että asia ratkaistaan niin pian kuin mahdollista.[16]

Suomen evankelis-luterilainen kirkko kommentoi, ettei se ole sinänsä mukana moskeijahankkeessa, mutta suhtautuu myönteisesti uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksien parantamiseen.[5] Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulaisen mukaan suurmoskeija olisi yhteiskunnan kädenojennus, joka auttaisi hillitsemään niitä psykologisia rakenteita, jotka kasvattavat radikalismia. Radikalismin kasvupohjaa ovat syrjäytymisen ja sivuun jäämisen tunteet. Sen sijaan mukaan ottaminen auttaa kotoutumista. Siksi tarvitaan integroivia rakenteita, jotka perustuvat uskonnonvapauteen. Komulainen uskoi myös, että uskonnollisen moninaisuuden näkyminen lisäisi kiinnostusta myös kristinuskoa kohtaan. Sen sijaan moskeijan ulkomailta tulevaan mahdolliseen ohjaukseen Komulainen suhtautui kielteisesti.[13]

Suurmoskeijan kannattajiin kuului myös Siirtolaisuusinstituutti. Sen mukaan suurmoskeija mieluummin vähensi kuin lisäsi muslimien radikalisoitumista. Sen sijaan suurmoskeija toimisi todisteena "islamin ja muslimien hyväksytystä ja julkisesti näkyvästä läsnäolosta Suomessa."[17]

Kielteisiä arvioita

Moskeijan saudirahoituksen pelättiin tuovan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua.[1] Saudi-Arabia on käyttänyt öljyvarojaan levittääkseen wahhabismia eri puolille maailmaa. Rahaa on käytetty kirjoihin, mediaan, kouluihin, yliopistoihin, moskeijoiden rakentamiseen, houkutteleviin akateemisiin työpaikkoihin ja stipendeihin journalisteille.[18] Muun muassa Saudi-Arabia, Kuwait ja Qatar ovat aiemmin rahoittaneet moskeijoita, joissa on levitetty jyrkkiä islamin tulkintoja.[17]

Jardi kiisti, että moskeija voisi levittää ääri-islamistista ajattelua: On jo ihan tutkimuksienkin kautta todettu, että ei ne ole ne moskeijat, jotka radikalisoivat. Rakennus ei voi radikalisoida, vaan sen tekevät ihmiset.[1] Suomessa asuneet šiiamuslimit ja kurdit ilmaisivat huolensa Bahrainin kytköksistä Saudi-Arabiaan. He pelkäsivät sunnimoskeijan ruokkivan ääri-islamilaista salafismia Suomessa.[19][20]

Hankkeen arvostelijat kiinnittivät huomiota sen rahoituspohjaan. Freedom Housen raportin mukaan Bahrainista oli tullut yksi Lähi-idän pahimmista sortovaltioista. Sen jälkeen, kun sunnijohtoinen monarkia kukisti väkivaltaisesti demokratiaa ajavan protestiliikkeen vuonna 2011, se on systemaattisesti poistanut poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia, hajottanut poliittisen opposition ja iskenyt raa'asti eri mieltä olevaan šiiaväestöön.[21]

Yleisradion Rooman-kirjeenvaihtaja Liisa Liimataisen mielestä tontin myöntäminen Bahrainin tukemalle moskeijalle ei olisi neutraali päätös eikä edistänyt uskontojen vuoropuhelua Suomessa. Bahrainia oli syytetty maan sunnalaisen eliitin harjoittamasta šiiaenemmistön ihmisoikeuksien polkemisesta. Liimatainen pelkäsi suurmoskeijan levittävän Suomeen islamin eri suuntausten välisiä vihamielisyyksiä.[19]

Hankkeen kaatuminen

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä oli liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajan mukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä oli olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen oletettuun tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.[22] 14. joulukuuta 2017 Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He sanoivat aikovansa tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.[23][24]

Pia Jardi kertoi, ettei taustaryhmä ollut luopumassa hankkeesta vaan hakemus vedettiin pois siksi, että lautakunnan päätöksen jälkeen sen käsittely olisi tuntunut turhalta ja ajan tuhlaukselta. Jardin mukaan oli hyvin mahdollista ja luultavaa, että taustaryhmä jättäisi jossain muodossa uuden hakemuksen Helsingissä.[25] Hankkeen ajajat olivat kertoneet julkisuuteen, että he voivat harkita suurmoskeijan rakennuspaikaksi myös Espoota tai Vantaata.[26] Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kuitenkin: ”En usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua”. Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Eemeli Peltonen, ei uskonut että hankkeeseen olisi kunnassa kiinnostusta tai kaavallista valmiutta.[27]

Lähteet

  • Teemu Pauha & Abbas Bahmanpour: Shiialaisuus Suomessa. Teoksessa: Pauha, Teemu & Konttori, Johanna (toim.) Suomalaiset muslimit, s. 32-46. Gaudeamus, 2022.
  • Kepel, Gilles: Jihad: The Trail of Political Islam. Translated by Anthony F. Roberts (New ed.). I.B. Tauris. ISBN . I.B. Tauris, 2006. ISBN 978-1845112578 Google Books (viitattu 8.12.2022).

Viitteet

  1. a b c d e f g Kuuluuko rukouskutsu Helsingissä, jos moskeija rakennetaan? Ja 9 muuta kysymystä Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
  2. a b c Helsingin suurmoskeija lähempänä kuin ennen – arkkitehtuurikilpailu jo puolen vuoden sisällä? Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
  3. Helsingin Uutiset
  4. Suurmoskeijan takana on sata miljoonaa hämärää euroa. paivanlehti.fi 29.12.2016
  5. a b Pellinen, Tapio: Moskeijasuunnitelma on saanut ihmisiä eroamaan kirkosta Yle uutiset. 22.7.2015. Viitattu 20.6.2024.
  6. Eroakirkosta.fi - Kirkosta eroaminen suurmoskeijan takia jatkuu vilkkaana
  7. Kirkko ja Kaupunki 12.06.2015
  8. Huttunen, Juhani: Toimittajalta: Kaatuiko suurmoskeija väärin perustein? Kirkko ja kaupunki. 12.12.2017.
  9. Iltasanomat.fi (julkaisuajankohta?)
  10. Katja Kuokkanen, Uhriutuminen on kehno tapa lobata moskeijaa. Helsingin Sanomat 15.5.2017 paperilehdessä suppeampana s. A 19
  11. a b c Harri Lindell - HL Production: Suurmoskeija hankkeesta haastattelussa Pia Jardi 23.3.2061. Youtube. Viitattu 20.5.2022.
  12. Reetta Salminen ja Saija Nironen: Kuuluuko rukouskutsu Helsingissä, jos moskeija rakennetaan? Ja 9 muuta kysymystä YLE Uutiset. 8.12.2017.
  13. a b Puheen Päivä: Suurmoskeija ehkäisee radikalismia 28.7.2015. YLE. Viitattu 20.6.2024.
  14. Tapani Moisio & Johanna Sjöholm: Euroopan neuvosto haluaa moskeijan Helsinkiin Helsingin Sanomat. 10.7.2013.
  15. ECRI: Suomea koskeva raportti 21.3.2013, s. 37. Euroopan neuvosto, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.5.2022).
  16. ECRI: SUOMEA KOSKEVA RAPORTTI (neljäs raportointikierros) Hyväksytty 21.03.2013 s.38 9.7.2013. ECRI.
  17. a b Lari Malmberg: Siirtolaisuusinstituutti: Helsingin suurmoskeija voisi vähentää radikalisaation riskiä – rahoituksen lähde kuitenkin herättää kysymyksiä Helsingin Sanomat. 21.5.2017. Viitattu 18.11.2024.
  18. Kepel 2006, s. 72-74, 194
  19. a b Mattila, Marketta: Grand Mosque jakaa suomalaismuslimeja 10.8.2015. Iltalehti.
  20. Pauha & Bahmanpour 2022, s. 43
  21. Bahrain. Country profile Freedom House. Viitattu 9.12.2022.
  22. Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää" Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2017.
  23. Uusi niitti suurmoskeijahankkeelle: Tonttivaraus vedetty pois 14.12.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.12.2017.
  24. Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraus­hakemuksensa 14.12.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.12.2017.
  25. Ovaskainen, Teppo: Pia Jardi: Emme luovu moskeijahankkeesta – ”Näillä näkymillä käsittely olisi turhaa” 14.12.2017. Uusi Suomi. Viitattu 21.12.2017.
  26. Moskeijahanke ei lannistu lautakunnan päätöksestä: "Jos Helsinki ei ole halukas, niin ehkä sitten joku muu" Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2017.
  27. Vantaalla suurmoskeija epäilyttää, Espoossa valmiutta perehtyä yksityiskohtiin Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.