Weli-Ahmed Hakim (Abdulhakimov, Abdulhakim uğlı) syntyi Venäjän Nižni Novgorodin kuvernementin tataarikylässä Olı Rbişça (ven. Bolšoje Rybuškino, Большое Рыбушкино). Hän tuli Suomeen vuonna 1914 ja sai maan kansalaisuuden vuonna 1926.[1][2]
Tataarien seurakunnan edeltäjä, Suomen musulmaanien hyväntekeväisyysseura (1915) piti tilaisuuksiaan Hakimin Pohjoisesplanadilla sijaitsevassa asunnossa. Tätä aikaisemmat osoitteet olivat Albertinkatu, Siltasaarenkatu ja Malminkatu. Suomen Islam-seurakunnan päärakennus valmistui vuonna 1961 Frederikinkadulle.[1][2]
Hakim toimi seurakunnan imaamina aina vuoteen 1962. Häntä seurasi Ahmet Naim Atasever. Hakim toimi samanaikaisesti Tampereen tataariseurakunnan imaamina vuoteen 1947, kunnes Habibur-Rahman Shakir tuli virkaan. Hakim suunnitteli suomentataarien hautakivien arabiankieliset tekstit.[1][2] Hakim hoiti imaamin tehtäviä myös Virossa ja hänet on erikseen nimetty merkittäväksi henkilöksi Narvan tataariyhteisön muodostumiselle.[5][6]
Hakim toimi Helsingissä tataariyhteisön lasten- ja nuorten opettajana sekä julkaisi vuonna 1939 teoksen Türk balalarınıñ din deslerı I-II (Turkkilaisten lasten uskonnon oppikirjat). Hakimin on sanottu edustaneen panturkkilaisuutta. Hän halusi käyttää ”tataarin” sijasta termejä turkkilaiset ja turkin kieli. Hakim toivoi, että eri uskonnot voisivat elää sovussa rinnakkain. [1][2]
Hakim on nimetty Suomen Islam-seurakunnan kunniajäseneksi. Imaamintöidensä lisäksi hänellä oli tärkeä osuus Suomeen paenneiden muslimiteologien ja Idel-Ural -valtion poliittikkojen avustajana maassa, sekä Nižni Novgorodin alueelta tulleiden misäärien viisumiasioissa. Hakim oli yhteyksissä Suomessa vierailevien jadidistien kanssa.[7] Hakimia on kutsuttu taitavaksi puhujaksi, joka resitoi koraania sointuvalla äänellä.[2]
Hakim kuoli Helsingissä vuonna 1970. Hänen puolisonsa oli Aliye Hakim (os. Sadri) ja lapset Nazime, Nadiye, Ilhamiye, Kadriye ja Fuad.[1][2]
Versioita nimestä
Vali Ahmed Abdulhakimov, Weli-Ahmed Hakim, Veli Ahmet Hakim, Valiahmet Hakimov, Ahmet Hakimoff, W. Hakimoff.
Tataarin kirjakielellä nimi on Вәлиәхмәт Хәким; Wäliäxmät Xäkim / Wəliəxmət Xəkim (Ğabdelxəkim); arabialaisella kirjaimistolla ولى احمد عبدالحكيم, Walī Aḥmad ʻAbd al-Ḥakīm, Velî Ahmed Abd el-Hakîm, Abdülhakîm.
Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2004. ISBN 952-91-6753-9.
Tervonen, Miikka & Leinonen Johanna (toim.): Vähemmistöt muuttajina - Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen. Painosalama Oy, Turku 2021. ISBN 978-952-7399-09-5.
