Helge Vänttilä kilpaili 1930-luvulla yleisurheilussa ensin 400 ja 800 myöhemmin myös 1 500 metrillä. Vänttilän seura Oulun Pyrintö nousi 1930-luvun puolivälissä kansalliselle huipulle niin 4×800:lla kuin 4 × 1 500 metrillä nimekkäimpänä juoksijanaan Niilo Hartikka. Ensimmäisen kerran OP nousi SM-viestikisoissa mitaleille vuonna 1934, jolloin Vänttilä sai OP-nelikossa Hartikan, Onni Pyörälän, Esa Kivekkään kanssa pronssia. Seuraavana vuonna sama nelikko oli hopealla. Syksyllä 1935 Oulun keskuskentällä OP:n nelikko Vänttilä–Pyörälä–Kivekäs–Hartikka teki Suomen ennätyksen 4×800 metrillä ajan ollessa 7.53,4.[2]Vuoden 1935 SM-kisoissa Vänttilä otti 800 metrillä pronssia Ossi Teilerin ja Paavo Mikkelin jäljessä. Samana vuonna hän edusti Suomea kolmessa maaottelussa eli kesäkuussa 1935 Englantia vastaan Glasgowissa 880 yardilla ja 4 x 880 yardin viestissä sekä elokuussa 1935 Viroa vastaan Porissa 800 metrillä. Myöhemmin Vänttilä oli vielä syyskuussa 1937 Helsingissä mukana Englantia vastaan käydyn maaottelun 4 x 800 metrin viestijoukkueessa.
Oulun Pyrinnön joukkueen menestyksekäs kausi 1935 enteilikin menestystä seuraavan vuoden SM-viesteissä. Vuoden 1936 SM-viesteissä OP-nelikolle tuli sitten Suomen mestaruus voitettuaan Helsingin Poliisi-Voimailijoiden vahvan nelikon.[3] Vänttilälle kausi 1936 ei ollut kuitenkaan toiveiden mukainen hänen jäädessään olympiakarsinnoissa 7:ksi Teilerin voittaessa ja päästessä ainoana suomalaisena olympiakisoihin.[4]
Vänttilä muutti kaudeksi 1937 Etelä-Suomeen ja edusti Myllykosken Kilpa-Veikkoja. Parhaana saavutuksena vuodelta 1937 oli 4 minuutin alitus. Seuraavaksi vuodeksi hän palasi Ouluun ja edusti oululaista Nuottasaaren Voimaa. Kaudesta 1939 lähtien hän edusti uutta tamperelaisseuraa TU-38:aa, jonka riveissä hän saavutti kesällä 1939 SM-kultaa 4 x 800 metrillä[5] ja SM-pronssia 4 x 1 500 metrillä[6] joukkueella, jossa olivat Vänttilän lisäksi Eino ja Manne Salminen sekä Hannes Piispanen.
Käynnistyneiden sotavuosien myötä lähes 30-vuotiaana Helge Vänttilä päättikin uransa kesään 1939.
↑Oulun Pyrintö saavutti ennätyksen 4x800 m viestissä: 7.53,4. Helsingin Sanomat, 2.9.1935, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.6.2020.
↑Ennätysviesti 4x100 m:llä Tampereella. Helsingin Sanomat, 5.7.1936, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.3.2022.
↑Teileri juoksi toiset puolimailerit jaloiltaan. Helsingin Sanomat, 13.7.1936, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.3.2022.
↑Tampereen Urheilijat-38 voitti 4 x 800 m Suomen ennätysajassa 7.49,8. Helsingin Sanomat, 2.7.1939, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.3.2022.
↑HKV voitti jännittävän 4x1500 m viestin. Helsingin Sanomat, 3.7.1939, s. 1, 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.3.2022.