Haapamäki–Jyväskylä-rata valmistui vuonna 1897 ja heti seuraavana vuonna rataa jatkettiin Jyväskylästä Suolahteen. Viimeisenä Haapamäellä risteävistä rataosista valmistui rataosuus Haapamäki–Pori, 12. marraskuuta1938.
Haapamäki oli strategisesti merkittävä rautatieasema Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Valkoisten Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasassa sijainneiden tukialueiden yhteys Karjalan rintamalla taistelleisiin joukko-osastoihin kulki Haapamäki - Pieksämäki -radan kautta. Jos punaiset olisivat saaneet Haapamäen vallattua, valkoinen Suomi olisi jaettua kahtia. Se olisi nopeasti johtanut punaisten voittoon Karjalan rintamalla.[1]
Haapamäki oli 1970-luvun alkuun asti Suomen merkittävimpiä risteysasemia, mutta autoistuminen ja Parkanon kautta kulkevan oikoradan valmistuminen olivat alkusysäys liikenteen vähenemiselle. Liikenne väheni entisestään vuonna 1977, kun Tampereen ja Jyväskylän välinen liikenne siirtyi Jämsän kautta kulkevalle oikoradalle. Vuonna 1985 lakkautettiin liikenne Haapamäki–Pori-radalla lukuun ottamatta Niinisalon ja Kihniön sekä Porin ja Ruosniemen välisiä osuuksia.
Dm12 4412 syttyi tuleen tasoristeysonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa 14. toukokuuta 2020 traktorin törmätessä junaan. Juna oli matkalla Tampereelta Jyväskylään. Junassa olleet kolme matkustajaa ja kuljettaja eivät loukkaantuneet, mutta traktorin kuljettaja loukkaantui lievästi.
Dm12 4406 oli osallisena tasoristeysonnettomuudessa, jossa henkilöauto törmäsi kiskobussin kylkeen Kulmalan tasoristeyksessä Kitusuontiellä Mänttä-Vilppulassa 18. elokuuta 2020.[25] Onnettomuudessa loukkaantui kolme henkilöauton matkustajaa, jotka toimitettiin sairaalaan.
Dm12 4404:ssä havaittiin savunmuodotusta generaattorin laakerista Alavudella 19. heinäkuuta 2021.
Dm12 4402 syttyi toistamiseen 6. lokakuuta 2022 Seinäjoen rautatieasemalla. Palo syttyi ilmeisesti kiskobussin vaihteistosta. Kiskobussin matkustamoa paloi noin neliömetrin verran, jonka lisäksi savu ja sammutusjauhe sotkivat sen. Palon jälkeen kaikki Dm12-moottorivaunut poistettiin liikenteestä kaluston tarkastuksen ajaksi mahdollisen paloalttiuden vuoksi, jonka seurauksena junavuorot korvattiin linja-autoilla sekä takseilla
Lähteet
↑Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 166. WSOY, 1956.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.